Venäjä painostaa länttä myöntymään etupiirijakoon miehittämällä osia Ukrainasta ja keskittämällä maan rajoille hyökkäysasemiin merkittävän asevoiman. Kuva: Jarkko Sirkiä
Asiantuntija kertoo, miksi F-35-hävittäjähankinta USA:sta tuo Suomelle enemmän turvallisuutta kuin pelkkä asekauppa: "Kauppakumppani on mukana perheessä"
Suomen hävittäjäkauppaa pidettiin ennen konetyypin valintaa myös turvallisuuspoliittisena ratkaisuna. Kaupan jälkeen asiasta on puhuttu vähemmän. Mikä on siis sen todellinen painoarvo?
F-35-hävittäjien kaupalla säilytetään Ilmavoimien iskukyky myös tulevaisuudessa, mutta hankinnalla on myös laajempi turvallisuuspoliittinen merkitys. Kuva: Jack GuezSuomen äskettäin päättämä kauppa 64 häivehävittäjästä, F-35:stä on Suomelle jätti-investointi sekä taloudellisesti että turvallisuuspoliittisesti. Kauppa tosin on tai ei ole enemmän kuin perinteinen asekauppa – riippuu, keneltä kysytään.
Turvallisuuspoliittista kytkentää pohdittiin julkisuudessa ennen konevalintaa, ja spekulaatiot sen merkityksestä ovat jatkuneet. Poliittisesti on viisaista puhua vain Hornet-kaluston korvaamisesta, mistä tietenkin pohjimmiltaan on kyse.
On vaikea todentaa suoraan, kuinka asekauppa lisäisi Suomen turvallisuutta laajemmin kuin huipputekniikan tuoma taistelu- ja pelotearvo. Myyjähän ei vähimmässäkään määrin sitoudu puolustamaan sotilaallisesti kauppakumppaniaan.
"Se on totta. Toisaalta kauppa luo vuosikymmeniä kestäviä teollisuussuhteita ja ylläpidollisia siteitä. Kauppa on kuin suhteiden indikaattori ja lämpömittari, sillä näin korkeaa aseteknologiaa ei myydä kaikkialle. Se kertoo, että kauppakumppani on tiiviisti mukana ikään kuin 'perheessä' ja sitä pidetään luotettavana", pohtii professori Tommi Koivula maanpuolustuskorkeakoulusta.
Toisaalta taas sitoutumisella on riskinsä, jos myyjä päättäisi muuttaa politiikkaansa. Kun Saksa ja NL sopivat etupiireistä 1939, esimerkiksi Suomeen lännestä tuleva sotilasapu talvisodassa tyssäsi monin osin Saksan vastustukseen.
"Pienten valtioiden omavaraisuus menee alaspäin kaikkialla maailmassa puolustusteollisuudessa, emmekä ole tässä yksin. Kaikki ovat samassa veneessä."
Puolustustarvikevalmistaja Patrian liiketoimintajohtaja Jukka Holkeri kertoi marraskuussa Maaseudun Tulevaisuudelle, että Suomi osaisi rakentaa itsekin eturivin hävittäjäkoneen, mutta siinä ei olisi mitään järkeä. Voit lukea jutun tästä.
Voiko USA:han sitten luottaa, jos tuuli kääntyy ja mieli muuttuu seuraavan presidentin kaudella?
Moni pelkää mutta harva uskoo lännen ja USA:n suostuvan Venäjän etupiirikaavailuihin. Venäjä laskee Koivulan mukaan sen varaan, että USA tahtoo saada Euroopan rauhalliseksi, jotta se voisi rauhassa keskittyä päävastustajaksi kokemansa Kiinan suunnalle.
Silti Koivula ei usko, että USA:lla on varaa tehdä omavaltaisia diilejä nyt tai edes seuraavan presidentin aikana eurooppalaisten kumppaniensa yli.
"USA on varmasti huolissaan uskottavuudestaan. Sillä ei ole pelitilaa läheskään niin paljon kuin ajatellaan."
Koivula näkee Venäjän ja lännen neuvotteluissa kuitenkin mahdollisuuksia lieventää jännitystä Euroopassa.
"Kiinnostavat teemat liittyvät ohjuspuolustukseen ja asevalvontaan. Ne olisivat tervetulleita ja asioita, joissa Venäjä ja Nato voisivat lisätä läpinäkyvyyttä."
Nurinkuriseksi tilanteen tekee se, että Venäjä hakee lievennystä jännitykseen, jonka se on itse luonut uhkailemalla ja kiristämällä.
Venäjä on merkittävä asemahti, mutta taloudellisesti haavoittuva ja aggressiossaan vailla tukijoita.
"On makuasia, onko Venäjä riittävän iso tai pieni ja mahtaileeko se liian isoilla lihaksilla. Se tietää, että vaatimukset ovat liian suuria, jotta länsi voi myöntyä mutta katsoo ja toivoo, että niistä poikii jotain."
Etupiirillä on Suomessa synkkä kaiku, ja syystäkin. Saksa ja Neuvostoliitto sopivat reviirit 1939 niin sanotulla Molotov–Ribbentrop-sopimuksella, joka antoi Stalinille vapaat kädet Suomeen ja mahdollisti talvisodan.
Venäjä on kuitenkin luonut etupiirejä jo paljon kauemmin, ja Putinin uusimmat avaukset voidaan nähdä historian jatkumona. Koivulan mukaan niillä Venäjä pyrkii varmistamaan omaa turvallisuuttaan ja valtaansa maailmassa.
"Voidaan mennä historiassa taaksepäin aina Napoleonin aikaan ja vuoteen 1814, kun Wienin kongressissa hahmoteltiin, että Euroopan suurvalloilla on oikeus pitää järjestystä ja vaalia vapautta. Silloiset etupiirit jakoivat Preussi, Venäjä ja Itävalta."
Hän lisää, että askelmerkit Venäjän edeltäjän Neuvostoliiton viimeisimpään etupiiriin luotiin neuvotteluissa liittoutuneiden kanssa Jaltan kongressissa 1945. Hieman myöhemmin Neuvostoliitto sementoi etupiirinsä Varsovan liitolla, johon suuri osa Keski-Eurooppaa kuului. Suomelle räätälöitiin oma YYA-sopimus.
Rakennelma mureni Neuvostoliiton hajotessa, ja murusia siitä Putin kaipaa nyt takaisin.
Lue lisää:
Pääkirjoitus: Hävittäjäostos viesti puolustustahdosta
Ruotsin puolustusministeri harmittelee Suomen hävittäjävalintaa
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
