Kivihiili palaa ympäri Eurooppaa
BRYSSEL (MT)
Osassa EU-maista kivihiili on kirosana, josta halutaan eroon. Toisissa maissa se puolestaan palaa iloisesti ja uusia voimaloita suunnitellaan.
Se, kumman linjan maat ovat valinneet, ei kuitenkaan riipu pelkästään politiikasta vaan myös maan energiamarkkinoista, eurooppalaisen energiaoikeuden professori Kim Talus Itä-Suomen yliopistosta sanoo.
”Markkinat päättää, mitä energiamuotoa käytetään. Verotuksella valtiot voivat vähän vaikuttaa, mutta esimerkiksi päästökauppa ei tällä hetkellä toimi. Se ei nosta päästöjen hintaa yrityksille”, Talus sanoo.
Suomi, Britannia, Portugali, Belgia ja Tanska ovat ilmoittaneet lopettavansa kivihiilen käytön kokonaan.
Osassa siitä on lähes päästy eroon, mutta päätöksiä tehtiin jo 1970-luvulla.
”Silloin energiakriisin aikoihin osa maista valitsi kivihiilen, toiset ydinvoiman ja Suomi valitsi paletiksi vähän kaikkea”, Talus sanoo.
Seurauksena Euroopassa on Climate Action Networkin (CAN) mukaan yli kaksisataa yli 30-vuotiasta hiilivoimalaa.
Kivihiiltä suosivista maista Puola on ollut otsikoissa, sillä lokakuun parlamenttivaaleissa kaikki puolueet tarvitsivat hiilikaivosten työläisten tukea.
Muut EU-maat ovat yrittäneet painostaa Puolaa vähentämään hiiltä, mutta uusi pääministeri Beata Szydło ei aio suostua.
Maan energiayhtiöt investoivat miljardeja uusiin voimaloihin ja vanhojen uusimiseen, Politico-lehti kirjoittaa.
Puola ei kuitenkaan ole EU:n pahin hiilisaastuttaja. Pahin on vihreästä energiasta mainetta niittänyt Saksa.
Saksa päästää lähes tuplasti enemmän kivihiilestä peräisin olevaa hiilidioksidia kuin Puola.
Kivihiilen osuus hiilidioksidipäästöistä Saksassa on 27 prosenttia, ja maa suunnittelee neljää uutta voimalaa.
Saksa onkin esimerkki markkinoiden voimasta.
”USA on pyrkinyt vaihtamaan kivihiilen maakaasuun ja halpa kivihiili ohjautuu muualle, myös Saksaan”, Talus sanoo.
Myös Tsekki, Kreikka ja Bulgaria nojaavat vahvasti kivihiileen.
Suomi kuuluu välimaaston maihin, sillä 13 prosenttia hiilidioksidipäästöistä tulee kivihiilestä.
Tulevaisuuden kehityksestä Suomi saa kuitenkin vihreää valoa.
Mielikuva tosin riippuu paljon Helsingistä. Kaupunginhallitus linjasi maanantaina, että Hanasaaren hiilivoimala suljetaan viimeistään vuoden 2024 loppuun mennessä.
Kaupunginhallitus päättää Helsingin energiapolitiikasta lopullisesti joulukuun alussa.
EU:n ulkopuolella hiili on suosittua esimerkiksi Turkissa. Siellä on CAN:n mukaan suunnitteilla 75 uutta hiilivoimalaa.
Vaikka monissa maissa pyrky kivihiilestä eroon on kova, hiilidioksidipäästöt eivät välttämättä vähene odotetusti.
Kivihiilen sijaan voimaloissa nimittäin voi palaa Yhdysvalloista tuotu pelletti tai Etelä-Euroopan maissa öljy.
”Maltalla tuskin on yhtään päästöjä kivihiilestä, sillä siellä tuotetaan sähköä polttamalla raskasta polttoöljyä”, Talus sanoo.
Kokonaisuudessa kivihiilen käyttö kuitenkin vähenee Euroopasssa.
Hiili tulee olemaan pöydällä joulukuussa Pariisin ilmastokokouksessa.
EU-maihin kokouksella ei ole paljoa vaikutusta, sillä vähennystavoitteet on asetettu jo aikoja sitten.
Pariisissa EU yrittää vakuuttaa muita maita sitoutumaan vahvemmin päästöjen vähentämiseen.
EU:n painoarvoa lisäisi, jos sen omat jäsenet vähentäisivät hiiltä reippaammin.
Aimo Vainio
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
