vierasyliö Itämeri yhdistää vahvan ruoka-alueen
Yhä harvempi syö pelkästään elääkseen.
Itämeren alueen tulevia ruokatrendejä jäljitettäessä piirtyy kuva tulevaisuuden kuluttajasta, joka haluaa huolehtia enenevässä määrin terveydestään ja turvallisuudestaan ruoan avulla.
Itämeren alueen kulutustrenditutkimukseen haastatellut elintarvikealan tieteen ja elinkeinoelämän asiantuntijat katsovat, että moni kuluttaja haluaa ilmaista persoonaansa, mielipiteitään ja asemaansa ostopäätöksillään, jolloin voittajaksi nousee paikallinen ja eettisesti tuotettu ruoka.
Koska kuluttaja haluaa olla perillä siitä, mitä hänen lautaselleen päätyy, kannattaa elintarvikealan panostaa jatkossa myös pakkausmerkintöjen selkeyttämiseen niitä yhtenäistämällä.
Itämeren ympärillä olevat kymmenkunta valtiota ja noin 80 miljoonaa asukasta muodostavat yhtenäisen ruoka-alueen.
Itämeren alueen elintarvikealalla on noin 200 miljardin euron vuosittainen liikevaihto ja puolisen miljoonaa työntekijää. Ruoka on yksi Itämeren merkittävimmistä liiketoiminta-aloista.
Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea ja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Ruoka-Suomi-teemaryhmä toimivat aktiivisesti kansallisena koordinaattorina hiljattain päättyneessä kolmivuotisessa Itämeren alueen ruokatoimijoita yhteen koonneessa ja yrityksille konkreettisia kehittämistyökaluja kehittäneessä Baltfood-yhteistyössä.
Ruuan ja terveyden väliset yhteydet ovat nousemassa yhä keskeisempään asemaan. Erityisesti alueen väestön ikääntyessä suuntaus korostuu.
Uutena kulutustrendinä nähdään myös erilaisten ruokayliherkkyyksien yleistyminen.
Jo tänä päivänä tutut gluteenittomat ja laktoosittomat tuotteet ovat esimakua kuluttajuudesta, jossa lautaselle poimitaan kansalaisten geneettisten tarpeiden mukaan räätälöityjä terveysvaikutteisia elintarvikkeita, vaikkapa tuotteita ikääntymisen aiheuttamia nivelkipuja vastaan tai korkean verenpaineen madaltamiseksi.
Itämeren ruoka-alueen Baltfood-tutkimukseen osallistuneet elintarvikealan asiantuntijat olivat yksimielisiä siitä, että tulevaisuuden kuluttaja kiinnittää kasvavaa huomiota elintarvikkeiden turvallisuuteen, eettisyyteen ja ekologisuuteen.
Tarkasteltaessa tätä vielä laajemmin kansainvälisesti huomattiin, että Itämeren alueen kuluttajat suosivat paikallisia ja alueellisia tuotteita eksoottisten sijaan.
Tuotteisiin liittyvien mielikuvien merkitys näyttäisi kasvavan tulevaisuudessa. Vastaajien mielestä tuotteiden ekomerkinnät lisäävät merkitystään nimenomaan Itämeren alueen maissa.
Vahvistuviksi ruokatrendeiksi tunnistettiin nykypäivän tärkeimmät megatrendit: terveys, kestävä kehitys ja identiteetin osoittaminen.
Itämeren alueen elintarvikealan yhteistyössä on tuotettu runsaasti sovelluskelpoista teknologia- ja markkinatietoa. Tulokset, selvitykset ja alan liiketoiminnan kehittämisen tueksi luodut työkalut ovat jatkossakin yritysten ja tutkimuksen hyödynnettävissä.
Perustettuun Baltfood T&K -verkostoon kuuluu kolmekymmentä tutkimus- ja kehittämiskeskusta Itämeren alueella. Verkoston kautta yritykset voivat esimerkiksi etsiä kumppaneita prosessien parannushankkeisiin tai tuotteiden markkinoille saattamiseen.
Kasvuun ja uusille markkinoille tähyävät yritykset voivat hyödyntää Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan markkinoista tuotettua markkinatietoa.
Baltfood Akatemia puolestaan perustettiin tarjoamaan elintarvikealalle ajasta ja paikasta riippumatonta verkkokoulutusta ajankohtaisista teemoista. Akatemian virtuaalisessa luentosalissa voi myös keskustella kansainvälisten kollegojen kanssa elintarvikelainsäädännön tai kuluttajakäyttäytymisen kansallisista eroista.
Toivottavaa on, että tehtyjä selvityksiä ja tuloksia sekä työkaluja hyödynnetään aktiivisesti. Baltfoodin verkkosivuilla on paljon ammennettavaa myös suomalaisille pk-yrityksille ja muille alan toimijoille.
Tavoitteena on lähivuosina myös uudistaa sisältöjä ja kehittää uudenlaisia yhteistyömuotoja.
Itämeren ruoka-alueen ruokayhteistyötä jatkaa Baltfood-sihteeristö, joka pyrkii muun muassa edelleen vahvistamaan Itämeren aluetta ruoka-alueena.
Tavoitteena on esimerkiksi ruuan ja elintarvikkeiden merkityksen entistä vahvempi esiin nostaminen Itämeren alueen kehittymiseen vaikuttavissa linjauksissa.
Itämeren ruokavalio on hyvä perusta terveelliseen ruokaan. Mustikka, ruis ja rypsi – Voimaruokaa Suomesta -kirja (Soisalo & Voutilainen) avaa kuluttajalle kuvan Itämeren ruokavaliosta, jonka pohjana ovat kasvikset ja juurekset, marjat, ruis, rypsiöljy ja kala.
Myös maitotuotteet ja liha ovat tyypillisiä raaka-aineita. Lihaa käytetään 3–5 kertaa viikossa. Kirjan tekijät korostavat ruokavalion monipuolisuutta ja läheltä saatavia raaka-aineita. Kirja sisältää paljon käyttökelpoisia reseptejä myös arkeen.
Kuluttajien lisäksi myös keittiöalan ammattilaiset näkevät Itämeren alueen raaka-aineilla uusia mahdollisuuksia.
Suurtalousalan yhteistyöjärjestö Fida ry onkin haastanut ammattikeittiöiden henkilökunnan toukokuun loppuun mennessä kehittämään ja kilpailemaan Itämeren ruokavalion mukaisilla lounasruokaresepteillä.
HEIDI VALTARI
Kirjoittaja on Ruoka-Suomi-teemaryhmän erityisasiantuntija Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Braheassa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
