Hiilidioksidi ja maaseutu
Ilmastonmuutoksesta, hiilidioksidista ja päästörajoista kuullaan joka tuutista.
Kuitenkin asiasta käytävä
keskustelu on rajoittunut pelkästään pitämään asiaa väistämättömänä ihmisperäisten päästöjen aiheuttamana todellisuutena eikä ilmiön todenperäisyyttä ole tarkasteltu kriittisesti.
YK:n perustama IPCC
(hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli) perustettiin
arvioimaan ”tieteellistä, teknistä ja sosioekonomista informaatiota, joka on olennaista ihmisperäisen ilmastonmuutoksen riskin arvioimiseksi”.
IPCC:n on mahdotonta tehdä riippumatonta tiedettä, koska jo sen perustamisessa sille annettiin selkeästi poliittinen tehtävä.
Ilmastonmuutoskeskustelun juuret löytyvät Roomaan klubin julkaisemasta dokumentista ”The First Global Revolution ”otsikolla ”Ihmiskunnan yhteinen vihollinen on ihminen”.
”Etsiessämme yhteistä vihollista, jota vastaan voimme yhdistyä, saimme ajatuksen siitä, että saastuminen, ilmaston lämpenemisen uhka, vesipula, nälänhätä ja vastaavat ilmiöt täyttävät odotukset.”
Ihmiskunnan yhdistyminen on tavoite, ja maailmanlaajuiset
ilmiöt, kuten ympäristö, talouskriisi ynnä muut ovat vain välineitä sen saavuttamiseksi.
Maaseudulla olisi tulevaisuus, jos hiilidiktatuuria vastustettaisiin poliittisena maailman yhdentymiseen tähtäävänä aatesuuntauksena eikä sitä hyväksyttäisi kyseenalaistamatta tieteenä.
Juha Nygård
Tampere
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
