Ministeriön yksipuolinen linjausuhka koko Suomen maidontuotannolle

EU:n maitokiintiöjärjestelmä loppuu 2015. Samalla Suomesta poistuu järjestelmä, johon on perustunut maidon pohjoisen tuen maksatus ja maidontuotannon säätely.

Maakiintiö ei ole rajoittanut suomalaista maidontuotantoa enää kymmeneen vuoteen. Tuotannon sääntelyä on tarvittu pohjoisen tuen alueella, koska Euroopan unionin liittymissopimuksessa sovittiin pohjoisen tuen maksuvaltuudeksi 1 725 miljoona litraa.

EU:n liittymissopimuksessa pohjoinen tuki on määritelty tuotantoa ylläpitäväksi – se ei saa kasvattaa tuotantoa. Epävirallisissa neuvotteluissa maatalouskomissaari Ciolos on kertonut näkemyksenään, että jos tuotanto kasvaa yhtenä vuotena yli tukirajoitteen, olisi sen seuraavana oltava alle rajoitteen. Pysyvää kasvua ei komissiossa hyväksytä.

Kiintiöjärjestelmä on mahdollistanut rakennekehityksen ja tuottavuuden parantumisen. Kaikelle tuotetulle maidolle on riittänyt kohtuullisia markkinoita ilman tuottajahinnan alenemista. Maitoala on kyennyt itse säätelemään tuotantoa koko EU-ajan siten, ettei määrärajoitteen ylittyminen ole uhannut pohjoisen tuen maksuvaltuutta.

Tarvittaessa on tehty rajujakin päätöksiä, kuten 20 sentin kiintiön ylityssakko, kun tuotanto uhkasi kasvaa liikaa. Muun muassa sikasektori epäonnistui oman määrärajoitteensa hallinnassa ja menetti tuotantoon sidotun tukensa. Heikon kannattavuuden myötä sianlihantuotanto on romahtanut.

Ministeri Jari Koskisen johdolla maa- ja metsätalousministeriö teki yksipuolisen linjauksen päättäessään ettei Suomi ota käyttöön MTK:n esittämää maidon pohjoisen tuen tilakohtaista tukioikeusmallia. Ministeriön päätöksellä Suomessa siirrytään hallitsemattomaan kollektiivisen vastuun aikakauteen.

Investointitukien rajoittaminen tuotannon noustessa ei ole riittävän tehokas keino tuotannon kasvaessa. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan maitotiloilla tutkimuksen mukaan on kapasiteettia lisätä heti maidontuotantoa 20 prosenttia.

Maitomäärät ovat kehittyneet viimeisen vuoden aikana hyvin. Tällä kiintiökaudella pohjoisen tuen rajoite ylitetään noin 40 miljoonaa litraa ( noin kaksi prosenttia). Etenkin suurimpien ja tärkeimpien maidonhankintaosuuskuntien (ItäMaito, Pohjolan Maito ja Maitosuomi) maidon vastaanotto on kasvanut voimakkaasti. Muun muassa ItäMaidon loppuvuoden viikkomaidot ovat kasvanet lähes kuusi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tämä tarkoittaa seuraavan kiintiökauden tuotantorajoitteen ylittymistä rajusti.

Ministeriön päätöksen seurauksena maidontuotanto tulee kasvamaan pohjoisella alueella huomattavasti.

Yksittäisen tilan kannattaa rajoitteen poistuttua lisätä tuotantoa kaikki resurssit hyväksikäyttäen.

Ministeriö riskeeraa omalla päätöksellään pohjoisen tuen maksuperusteen olemassaolon. Samalla vaarannetaan myös hyvä tuottajahinta.

Suomessa maidontuotanto ja -kulutus ovat tällä hetkellä varsin lähellä tasapainoa. Kiintiöiden poistuminen Euroopan keskeisillä tuotantoalueilla lisää maidontuotantoa merkittävästi, mikä aiheuttaa tuontipaineen myös Suomen maitotuotemarkkinoille.

100 miljoonaa litraa lisää maitoa markkinoille alentaa tuottajahintaa yhden sentin. Riski on todellinen eikä siihen tule suhtautua olankohautuksella. Pahiten tämä tulee vaikuttaman juuri investoineiden ja velkaisten tilojen toimintaedellytyksiin.

Hyvästä maidon tuottajahinnasta huolimatta maidontuotannon kannattavuus ei ole parantunut viime vuosina. Monellakaan tilalla ei saavuteta kannattavuuden rajoina pidettyä yrittäjän tuntipalkkaa eikä oman pääoman korkovaatimusta.

Säilyäkseen maidontuotanto tarvitsee sekä hyvän tuottajahinnan että nykyisen tasoiset tuet.

Jotta maidon pohjoinen tuki saataisiin säilytettyä, ministeriön tulee neuvotella aidosti MTK:n kanssa toimivasta määränhallintajärjestelmästä. Investointitukia rajoittamalla ei kyetä maidontuotantoa säätelemään ja pahimmillaan sillä estetään maatalouden rakennekehitys.

Jos tuotantoa ei rajoiteta pohjoisen tuen alueella, seuraukset ovat tuhoisat elinkeinolle ja maidon tuottajahinnalle koko Suomessa.

Hannu Kainu

hallituksen puheenjohtaja

Osuuskunta Pohjolan Maito

Esa Kotala

hallituksen puheenjohtaja

Osuuskunta Maitosuomi

Jarno Kämäräinen

hallituksen puheenjohtaja

Osuuskunta ItäMaito

Avaa artikkelin PDF