KANSAN SUUSTA Kuin yö ja päivä
”Päivää, onko pääs kasvanu”, tervehti sukulaismies meitä pikkupoikia.
Suomalaiset päivettyvät ja päivittelevät. Illalla syömme päivällisen, yöllä jotkut meistä päivystävät.
Kun halutaan korostaa asioiden vastakkaisuutta, niillä sanotaan olevan eroa kuin yöllä ja päivällä. Pohjolan kesässä eroa ei paljoa ole, sillä päivä paistaa kellon ympäri niin pahoille, pyhille kuin risukasaankin.
Ennen sanottiin kiirettä valittavalle, että päivä se on huomennakin ja ensi viikolla kuusi. Nykyversio voisi kuulua ”ja ensi viikolla 24/7”. Tuottavuuden nimissä painetaan hommia pyhät, ellei olla päältä ajettavalla leikkurilla julkisivua kiillottamassa.
Vaan painettiin sitä ennenkin hommia, vaikka ei tiedetty Suomen kansainvälisestä kilpailukyvystä mitään. Metsäpirtillä todettiin, että maan povessa on aikaa maata ja helvetissä haukotella.
Yksi päivä on kovin lyhyt aika. ”Ei päivässä papiksi päästä”, sanottiin Heinolassa. Lemillä päiviä jatkettiin öillä. Lönnrot tunsin sanonnan ”päivä jatketaan päreillä, veisuilla vähät oluet”.
Yön hämärässä saattaa sattua vahinkoja, jotka huomaa vasta päivänvalossa. Tähän viittaa sanonta Vehkalahdelta: ”Päivä nauraa pimiän töitä.”
Keskikesällä Paavo Haavikon toivotus ei toimi ilman pimennysverhoja. ”Hyvää yötä. Niin. Paljon pimeyttä.”
TOPI LINJAMA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
