Urpilainen: Säästöt katsotaan kevään kehysriihessä
Hallitus ei saa valtion velkaantumista taittumaan nyt tehdyillä päätöksillä, sanovat tutkijat.
Hallituksen tavoitteena on ollut kääntää laskuun valtion velan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2015.
Pellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holmin mukaan hallitus menee oikeaan suuntaan. ”Mutta jos velan bkt-osuuden kääntyminen laskuun ei toteudu, hallituksen talouspoliittisista tavoitteista ei juuri mikään toteudu.”
Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) mukaan hallituksen tavoite velkasuhteen taittamisesta vaatisi arviolta puolen miljardin uusia sopeutustoimia. Hän ei lupaa uusia säästö- ja verolinjauksia ennen ensi kevään kehysriihtä.
Valtiovarainministeriö julkisti torstaina ehdotuksen valtion ensi vuoden budjetiksi. Se perustuu pitkälti huhtikuun kehysriihessä tehtyihin ratkaisuihin.
Ministeriö ehdottaa, että valtio ottaa ensi vuonna velkaa 6,6 miljardia euroa. Se on 1,7 miljardia euroa enemmän kuin kevään kehysriihessä arvioitiin. Valtiovelan määrä kohoaa ensi vuonna jo 98 miljardiin euroon.
Ensi vuoden budjetin määrärahoiksi ministeriö ehdottaa 53,9 miljardia euroa eli hieman vuodentakaista vähemmän.
Yhteisöveron laskeminen on tuomassa valtion veropottiin yli miljardin euron loven.
Suomen valtiovelan bkt-suhde on edelleen eurooppalaisessa vertailussa kohtuullinen. Velkataso uhkaa kuitenkin ylittää 60 prosentin kipurajan bruttokansantuotteesta jo vuonna 2015.
Euromaiden vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan julkisen velan on pysyttävä alle 60 prosentissa maan bruttokansantuotteesta. Käytännössä ylitys tuskin johtaa sanktioihin.
Emu-rajan ylityksellä on Pasi Holmin mukaan kuitenkin suuri psykologinen merkitys.
”Suomi on aina ajatellut olevansa se maa, joka hoitaa velvoitteensa.”
Velkasuhde on ollut tärkeä myös luottoluokittajille. Suomi on saanut markkinoilta rahaa alhaisella korolla. Ylitys voi kasvattaa lainanhoitokuluja.
Holmin mukaan huolestuttavinta on suunta: hyvä euromaa luisuu keskikaartiin.
”Voisi olla hyvä, että sijoittajat näpäyttäisivät Suomea”, sanoo Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen.
Hän ihmettelee, miten Suomen julkisen talouden ongelmat näyttävät tulleen hallitukselle yllätyksenä. ”Suomi tarvitsee nyt kipeästi rakenteellisia uudistuksia.”
Urpilainen varoittelikin keskiviikkona, että rakenneuudistukset kirpaisevat jokaista suomalaista.
Kunta- ja sote-uudistuksen eteenpäin vieminen on ministerin mukaan välttämätöntä. Niiden lisäksi tarvitaan muitakin rakenneuudistuksia – mutta mitä, niitä valtiovarainministeri ei halunnut nimetä.
”Olen oppinut siihen, että julkisessa keskustelussa ei kannata tehdä konkreettisia ehdotuksia, ne ammutaan heti alas.”
Valtiosihteeri Martti Hetemäki valmistelee nyt listaa rakennetoimista. Se on tarkoitus käsitellä hallituksen budjettiriihessä kuun lopulla. Päätöksiä Urpilainen haluaa ennen joulua.
Vesa Kanniainen toivoo, että Urpilaisella on listallaan ainakin eläkejärjestelmän uudistaminen, nuorisotyöttömyyden hoito oppisopimuskoulutusta kehittämällä ja työurien pidentäminen alkupäästä.
”Suomi tarvitsee lukukausimaksut”, hän sanoo. ”Meidän korkeakoulujärjestelmämme suosii rikkaiden lasten pääsyä korkeakouluun.”
”Kaksi kolmasosaa opiskelijoista ei osallistu luento-opetukseen. 50 prosentin tenttitulokset ovat kehnoja.”
Myös Pasi Holm pidentäisi työuria alusta, lopusta ja keskeltä. Lisäksi kuntien menojen kasvu pitäisi saada kuriin.
”Tärkeätä olisi huomata tehdä sellaisia rakenteellisia uudistuksia, että kuntien tehtäviä rajataan.”
Tärkeä olisi myös maltillinen työmarkkinaratkaisu.
Holmin mukaan yksi ratkaisu keskitetyn ratkaisun aikaansaamiseksi voisi olla normaalia pidempi sopimuskausi, 2,5 vuotta, ja emu-puskureiden ja eläkeratkaisujen yhdistäminen. Työeläkemaksuista kerättyjä Emu-puskureita käytettäisiin laskemaan työnantajan sivukuluja.
SDP lupasi ennen vaaleja, ettei se ole mukana hallituksessa, joka nostaa eläkeikää.
Urpilaisen mukaan eläkeuudistuksen lainsäädäntöä voidaan alkaa valmistella tällä vaalikaudella, jos työmarkkinaosapuolet pääsevät siitä sopuun. Päätöksen uudistuksesta tekee vasta seuraava hallitus.
PAULA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
