Nykykunnossaan tarha-alue on ympäristöongelma. Varjotalojen häkkien alla on yhä eläinten jätöksiä. Turkiseläimiä alueella ei ole ollut pariin vuoteen. Kuva: Johannes Tervo
Siitoseläinten vientihankkeesta tuttu kettutarha ränsistyy ja valuttaa ravinteita vesistöön – poliisi jatkaa eläinsuojelurikoksen tutkintaa
Kokkolassa ränsistyy turkistarha, joka on ympäristöongelma. Viranomaiset eivät ole saaneet yhteyttä tarhayhtiön johtajaan. Hän lienee Kiinassa.
Kokkolan Vitsarissa sijaitsevalta tarha-alueelta valuva ravinteikas vesi päätyy Hongabäcken-puroon. Hongabäcken yhtyy Perhonjokeen noin kilometrin päässä tästä paikasta. Kuva: Johannes Tervo”Turkistarhan alue on jäänyt rempalleen”, sanoo Kokkolan johtava ympäristötarkastaja, vt. kaupunkilupapäällikkö Juhani Hannila.
Hän tarkoittaa Kokkolan Vitsarissa sijaitsevaa, tyhjillään olevaa turkistarhaa. Alueella ei ole ollut eläimiä huhtikuun 2020 jälkeen. Tarhan omistaa JP Turkis Oy.
”Meillä on nyt semmoinen ongelma, että emme ole tavoittaneet tarhan omistajia. Tietojemme mukaan he ovat tällä hetkellä Kiinassa”, Hannila kertoo.
Kokkolan kaupunki on selvittänyt omistajien osoitteita. Sähköposteja on lähetetty. ”Ei kontaktia”, Hannila tiivistää tulokset.
Vitsarin turkistarha nousi uutisaiheeksi tammikuussa 2020, kun tarhan kiinalainen omistaja aikoi viedä eläviä sinikettuja Suomesta Kiinaan. Siitokseen oli tarkoitus kuljettaa 2000–2500 eläintä.
Turkistarha kiinnostaa myös poliisia. Poliisi epäilee, että JP Turkis Oy:n omistamalla turkistarhalla on tapahtunut törkeä eläinsuojelurikos keväällä 2020. Ensimmäisen kerran poliisi tiedotti asiasta yli kaksi vuotta sitten, 14.4.2020.
Rikoskomisario Kristina Boholm vahvistaa MT:lle, että törkeän eläinsuojelurikoksen tutkinta jatkuu.
”Tutkinta on kesken”, Boholm kertoi torstaina 12.5.2022.
Onko poliisi saanut yhteyttä Kiinan kansalaiseen, joka toimii JP Turkis Oy:n hallituksen puheenjohtajana?
”En halua kertoa keskeneräisestä asiasta sen enempää”, Boholm sanoo.
Tontilla on tarhattu turkiseläimiä vuosikymmenet. Kiinalaisomisteinen yhtiö osti tarhan suomalaiselta yrittäjältä joitakin vuosia sitten. Kuva: Johannes TervoNykykunnossaan tarha-alue on ympäristöongelma, Juhani Hannila sanoo.
Hänen mukaansa ”on epäilys, että tarha-alueen jätevesijärjestelmä ei ole siinä kunnossa kuin sen pitäisi olla”.
Varjotalojen häkkien alla on yhä eläinten jätöksiä. ”Niinpä alueelta karkaa ravinteita koko ajan.”
Hannila sanoo, että tarha-alueelta tulevista salaojaputkista valuu ”varmuudella ravinteikasta vettä, jonka pitäisi mennä käsittelyn läpi”.
Ravinteikas vesi valuu Hongabäcken-puroon, joka virtaa aivan tarhan vieressä. Hongabäcken yhtyy Perhonjokeen noin kilometrin päässä turkistarhasta.
Huhtikuussa 2020 paljastui, että tarhalle oli jätetty ilmeisesti noin 40 elävää eläintä, jotka olivat olleet ravinnotta ja vedettä useita viikkoja. Kuva: Johannes TervoTarha-alue pitäisi puhdistaa ja salaojitusjärjestelmä olisi tutkittava, Hannila listaa tehtäviä.
”Mutta kumpikin asia edellyttää, että pääsisimme kuulemaan omistajaa.”
Kokkolan kaupunki haluaisi tietää, aikooko yritys jatkaa tarhausta vai ei.
”Alueelle aikoinaan myönnetty ympäristölupa raukeaisi, jos saisimme vahvistuksen tarhauksen loppumisesta.”
Lopettamisilmoituksesta seuraisivat jälkitoimet.
”Eläimiä varten rakennetut tilat purettaisiin, alue siistittäisiin ja maaperän mahdollinen pilaantuneisuus selvitettäisiin.”
Tontilla on tarhattu turkiseläimiä vuosikymmenet. Kiinalaisomisteinen yhtiö osti tarhan suomalaiselta yrittäjältä muutama vuosi sitten.
Alueelle aikoinaan myönnetty ympäristölupa raukeaisi, jos ympäristöviranomaiset saisivat vahvistuksen tarhauksen loppumisesta. Kuva: Johannes TervoKokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella on lupa tarkastuskäynteihin alueella. Tarha tarkastettiin viimeksi syksyllä 2021.
”Omistajia tai heidän edustajiaan ei tuolloinkaan ollut paikalla.”
Siihen tiivistyy koko ongelma: kun omistajaa ei tavoiteta, ei tarha-alueen puhdistamistakaan voida aloittaa.
Ympäristöviranomaisen keinovalikoimassa ovat kirjallinen kehotus, määräys sekä hallintopakkomahdollisuudet eli teettämisuhka tai uhkasakko.
Näihin keinoihin ei kuitenkaan voida turvautua ennen kuin omistajaa on kuultu, Hannila sanoo.
”Ainoastaan akuutin vaaran uhatessa voitaisiin ryhtyä toimiin omistajaa kuulematta. Vitsarin tarha on rempallaan, rakennukset ränsistyvät ja tontilla riittäisi puhdistettavaa. Akuuttia vaaraa alue ei kuitenkaan aiheuta.”
Mikä?
Kokkolan Vitsarissa ränsistyvä turkistarha oli uutisaihe jo tammikuussa 2020, kun tarhan kiinalainen omistaja aikoi viedä eläviä sinikettuja Suomesta Kiinaan. Siitokseen oli tarkoitus kuljettaa 2000–2500 eläintä.
Suomalaiset tarhaajat vastustivat vientihanketta kiivaasti.
Ketut oli määrä siirtää liettualaisilla kuljetusautoilla Kokkolasta Helsinki-Vantaalle, josta eläimet olisi lennätetty Kiinaan.
Viranomaiset puuttuivat asiaan, ja siirto raukesi EU:n kuljetussäännösten perusteella. Liettualaiset autot lähtivät Kokkolasta tyhjinä.
Helmikuussa 2020 kiinalaistarhaaja kertoi, että Vitsarin tarhan eläimet tapetaan ja nahkotaan.
Huhtikuussa 2020 paljastui, että kaikkia eläimiä ei ollut lopetettu. Tarhalle oli jätetty ilmeisesti noin 40 elävää eläintä, jotka olivat olleet ravinnotta ja vedettä useita viikkoja.
”Ketut ovat olleet erittäin huonokuntoisia ja laihoja”, poliisi tiedotti 14.4.2020. ”Omistajaa on syytä epäillä törkeästä eläinsuojelurikoksesta.”
Törkeän eläinsuojelurikoksen tutkinta jatkuu yhä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
