Venäläisten maakaupat käyvät vilkkaana etenkin itärajan tuntumassa – näin paljon venäläiset tekevät yli kahden hehtaarin kiinteistökauppoja
Venäläiset suosivat kiinteistöjen ostamista yhä enemmän itärajan kunnista, mutta loppuvuodesta kehitys tulee hidastumaan, ennakoi Maanmittauslaitos.
Saimaan rannalla sijaitseva Ruokolahti on ollut tänä vuonna toiseksi suosituin kunta Suomessa, josta venäläiset ovat ostaneet kiinteistöjä. Heinäkuuhun mennessä sinne oli tehty 14 venäläisten kiinteistökauppaa. Kuva: Markku VuorikariVenäläisten kiinteistökaupat kasvavat tänä vuonna viime vuoteen verrattuna, ennakoi johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta.
Tänä vuonna heinäkuun loppuun mennessä venäläiset ovat ostaneet 212 kiinteistöä Suomesta. Vuonna 2021 vastaavia kauppoja tehtiin 222.
Venäläiset ostavat kiinteistöjä eniten Etelä-Karjalasta, ja paikkakunnista eniten korostuvat Imatra ja Ruokolahti.
Venäläiset ostavat keskiluokkalaisten ihmisten asuinkiinteistöjä tai kesämökkejä. Joka neljäs kauppa sellainen, jossa sekä ostaja että myyjä on venäläinen.
”Eivät ne mitään luksuskiinteistöjä ole vaan useimmiten ihan tavallisten ihmisten asuntoja”, Ärölä huomauttaa.
Yksittäistapauksiin lukeutuvat Ärölän mukaan ne kaupat, joissa kiinteistö on hankittu maa- ja metsätalouskäyttöön.
”Kaupoista, joissa ostajana on venäläinen, yli 2 hehtaarin kiinteistöjä on vuosittain muutamia. Useimmiten ne rajoittuvat järveen, jolloin todennäköisesti tarkoituksena on hankkia vähän laajempi tontti mökin tai tuvan ympärille.”
Eivät ne mitään luksuskiinteistöjä ole vaan useimmiten ihan tavallisten ihmisten asuntoja.
Venäläiset suosivat asuntojen ja kesämökkien ostoa Etelä-Karjalasta, koska sijainti on lähellä Venäjää.
”Mikäli EU/ETA-alkeen ulkopuolella asuva ostaja ei asu Suomessa, pyritään aina selvittämään syy, miksi Suomesta kiinteistön haluaa hankkia. Vastauksissa toistuu usein luontomatkailu, vakaa yhteiskunta tai siteet Suomeen muutoin”, kertoo neuvotteleva virkamies Anu Sallinen Puolustusministeriöstä.
EU:n tai ETA-alueen ulkopuolisen maan kansalaisilta ei ole torpattu yhtään kiinteistökauppaa sen jälkeen, kun valtiolle tuli vuonna 2020 oikeus arvioida ostohetken tilanne turvallisuuden näkökulmasta, Sallinen kertoo.
”Luvan myöntämisen hetkellä meidän pitäisi pystyä todentamaan turvallisuusuhka uskottavasti ja se voi olla monesti juuri sillä hetkellä haasteellista. Lupaprosessi antaa kuitenkin erinomaisen tilannekuvan siitä, kuka ostaa Suomessa kiinteistöjä, mistä ja mihin käyttöön”, selventää neuvotteleva virkamies Anu Sallinen Puolustusministeriöstä.
Puolustusministeriön mukaan jo korona aikana oli nähtävissä, että venäläiset ostavat myös kiinteistöjä todennäköisesti maahantulon helpottamiseksi ja tämä trendi on jatkunut myös Venäjän Ukrainassa käynnistämän hyökkäyssodan jälkeen. Syystä tai toisesta halutaan ehkä varmistaa se, että viisumi saataisiin EU-maahan ja tässä tapauksessa kiinteistöomistukseen mahdollisesti yhtenä syynä vetoamalla.
Imatralainen Ensio Pulkkinen In and Out -kiinteistönvälitysyrityksestä kertoo tehneensä tänä vuonna kolmet kiinteistökaupat, joissa ostajana oli venäläinen. Määrä ei ole kasvanut aiemmista vuosista.
”Ne ovat olleet hyvin halpoja kiinteistöjä eikä niissä ole ollut paljon maata. Sellaisia asuntoja ja tontteja, jotka eivät tahdo suomalaisille kelvata”, hän kuvailee.
Johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta uskoo, että venäläisten kiinteistökaupat tulevat hidastumaan loppuvuodesta Venäjän vastaisten pakotteiden vuoksi.
Tämän on huomannut myös kiinteistövälittäjä Ensio Pulkkinen.
”Kaksi kiinteistökauppaa on peruuntunut pankkien varovaisuuden vuoksi.”
Pulkkinen kertoo yhden kiinteistökaupan peruuntuneen, sillä pankki ei suostunut ottamaan rahaa vastaan ostajalta, joka oli Venäjän kansalainen.
”Pankin mukaan ei ollut riittävät selvitykset rahan alkuperästä.”
”Tällaista ei ole ollut koskaan aiemmin”, Pulkkinen kommentoi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
