Miksi nyt julkistettu puolustusselonteko ei ota Suomen Nato-jäsenyyteen kantaa? – Näin prosessi uudesta puolustusratkaisusta tänä keväänä etenee

Suomi vaikuttaisi olevan matkalla Nato-jäsenyyden hakemiseen, mutta puolustusselonteko ei ottanut siihen kantaa. Kuva: Hanna Linnove

Uusi puolustusselonteko ei sisällä kannanottoja tai johtopäätöksiä Nato-jäsenyyden puolesta tai sitä vastaan. Se vain näyttää Suomen muuttuneen turvallisuustilanteen muutoksen sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Tämä saattaa näyttäytyä maallikolle hidastelulta tai empimiseltä, mutta todellisuudessa sen tulisi näyttäytyä demokratialta. Sen pohjalta eduskunta keskustelee ja lähettää selonteon eteenpäin valiokuntien käsiteltäväksi.

Ministerien tiedotustilaisuudessa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) totesi, että selonteko jatkaa matkaansa nyt valiokuntiin, ja jatkossa nähdään ehkä toinen selonteko tai tiedonanto, joka mahdollisesti koskee lähemmin Nato-ratkaisua.

Selkokielisesti sanottuna nyt julkistettu selonteko voi hyvinkin elää omaa elämäänsä. Sen käsittelyn nopeus tai hitaus ei ole sidoksissa Nato-jäsenyyden hakemiseen, eli sellainen tiedonanto hallitukselta voi tulla nopeastikin – joka tapauksessa ennen kesää.

Ministereiltä kysyttiin tiedotustilaisuudessa, voiko Suomen tie olla jokin muu kuin Nato.

"Kaikki on mahdollista. Jäsenyyden pitää hyväksyä viisi tahoa: suomalaiset, eduskunta, hallitus, presidentti ja Nato-maat", sanoi puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.).

Ulkoministeri Haavisto kertoo perustelleensa Nato-maille Suomen mahdollista jäsenyyshakemusta kolmella syyllä: Venäjän valmiutta ottaa suuria riskejä, sen kykyyn mobilisoida yli 100 000 sotilasta ilman liikekannallepanoa ja löystynyt puhe niin sanotuista konventionaalisista aseista, joihin lasketaan muun muassa ydinaseet ja kemialliset aseet.

Sekä Haavisto ja Ruotsissa vierailulla oleva pääministeri Sanna Marin (sd.) toivoivat, että Suomi ja Ruotsi etenisivät turvallisuuspäätöksissään samalla aikataululla ja samaan suuntaan. Samalla korostettiin, että jokainen maa tekee päätöksensä itsenäisesti.

Uusimmassa selonteossa Natoa käsitellä eri tavalla kuin ennen. Kun aikaisemmissa kuvattiin yhteistyötä Naton kanssa ja Suomen kumppanuutta siinä, nyt selonteossa avataan kohtalaisen paljon mahdollisen Nato-jäsenyyden roolia ja jäsenyyden vaikutuksia. Selonteko ohjaa siis keskustelemaan, mitä jäsenyys Suomelle merkitsisi.

Puolustusselonteon suurimpia uusia painopistealueita olivat niin sanottujen kyber- ja informaatiovaikuttamisen käsittely ja huoltovarmuuden merkityksen korostuminen tulevaisuudessa.

Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) korosti Suomen huoltovarmuusjärjestelmän ainutlaatuisuutta ja vahvuutta. Hän kertoi, että syyskuussa on luvassa huoltovarmuusselonteko.

Puolustusministeri Kaikkonen lisäsi, että Suomen pitää turvata riittävä omavaraisuus ruuassa ja energiassa, ja siihen suuntaan hallitus on toiminut päättäväisesti.