MT-kysely: Keskustassa ja vasemmistossa Naton kannatus nousi rajusti muutamassa viikossa – "Venäjän hyökkäys romutti ihmisten mielissä Kekkosen perinnön"

MT-gallup vahvistaa suomalaisten kääntyneen pikavauhtia Nato-jäsenyyden kannattajiksi. Kuva: Hanna Linnove

MT-gallup vahvistaa suomalaisten kääntyneen pikavauhtia Nato-jäsenyyden kannattajiksi. Tuoreen kyselyn mukaan nyt 61 on puolesta ja 16 prosenttia vastaan. Loput eivät osanneet sanoa kantaansa. Tulokset ovat lähes identtiset Ylen viikko sitten tekemän gallupin kanssa. Siinä 62 prosenttia kannatti ja 16 prosenttia vastusti Suomen Nato-jäsenyyttä.

Kysymyksen muotoilu "jos valtion johto suosittelee" antaa tutkijan mukaan hieman Nato-myönteisemmän tuloksen kuin oman kannan kysyminen.

"Suomalaisten kannoissa on tapahtunut radikaali ja mittakaavaltaan historiallinen käänne, katsomatta puoluekantaan tai sukupuoleen", sanoo tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista.

Keskustan kannattajat ovat pienessä ajassa kääntyneet voimakkaimmin Naton kannalle. MT:n edellinen Nato-gallup tehtiin reilu kuukausi sitten, ja tuossa ajassa keskustan kannattajien Nato-myönteisyys on vahvistunut peräti 25 prosenttia ja on nyt toiseksi korkein kokoomuksen jälkeen, 73,4, prosenttia. Jäsenyyttä heistä vastustaa enää 7,7 prosenttia, jopa vähemmän kuin kokoomusta äänestävistä.

Perinteisesti juuri sosiaalidemokraattien ja keskustan äänestäjät ovat suhtautuneet kielteisesti tai vähintään varauksellisesti Nato-jäsenyyteen. Nyt hekin ovat lähes yksituumaisesti jäsenyyden kannalla.

"Keskustalaisissa on elänyt Kekkosen perintö ja kylmän sodan ajan puolueettomuuslinja. Ne ovat vähitellen toki laimentuneet ja jääneet taustalle", sanoo Iso-Markku.

Hänen mukaansa Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli shokki keskustan vasemmiston kannattajille. Se vei uskon, että Suomi voi ylläpitää omaa erityissuhdetta Venäjän kanssa – ja hyötyä siitä.

"Ajateltiin, että läheinen taloudellinen yhteistyö ja tiiviit yhteydet voisivat toimia pidäkkeinä ja estää Venäjää toimimasta aggressiivisesti."

Ennen Ukrainan sotaa erityisesti vasemmisto karsasti Iso-Markun mukaan Natoa, mikä liittyy muun muassa rauhanliikkeen perintöön. Vasemmistoliiton sekä osin vihreiden ja sosiaalidemokraattien piirissä kritisoitu vahvasti kaikkea, joka kalskahtaa militarismilta.

"Vasemmistoliitossa on suhtauduttu varauksellisesti jopa EU:n puitteissa tehtyyn puolustusyhteistyöhön."

Haikuja siitä on yhä ilmassa, sillä vasemmistoliiton Li Andersson on puolueiden puheenjohtajista suhtautunut Nato-jäsenyyteen selvästi varautuneimmin.

"Vasemmistoliiton viimeaikaiset kannanotot, että heidänkin ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa linjaa on syytä tarkastella uudelleen, kertoo kuinka ison asian ja muutoksen ääressä ollaan", Iso-Markku toteaa.

Reilussa kuukaudessa vasemmistoliiton kannattajien Nato-kannatus on keikahtanut päälaelleen. Nyt heistäkin 43 prosenttia kannattaa ja 28 prosenttia vastustaa, kun aiemmassa kyselyssä luvut olivat koko lailla päinvastoin.

Kansalaismielipiteen vahva vaikutus Suomen ulkopolitiikkaan on oloissamme radikaali muutos sekin. Ulkopolitiikka on perinteisesti mielletty eliittivetoiseksi ja ankkuroitu ulkopolitiikan kulmakiviin. Nyt mielipidetiedustelujen paine heijastuu ennennäkemättömän paljon päätöksentekijöihin ja saa politiikan rattaat pyörimään.

"Tasavallan presidentin sanalla on todella paljon painoarvoa. Sauli Niinistö on tietoinen omasta roolistaan ja varoo siksi ottamasta kantaa", sanoo Iso-Markku.

Hän pitää hyvin epätodennäköisenä, että Nato-kannat keikahtaisivat enää takaisin vanhoihin asetelmiin – edes siinä tapauksessa, että Ukrainassa saataisiin nopeasti rauha.

"Pidän käännettä pysyvänä. Useimmat ihmiset ajattelevat Venäjän muodostavan pidemmän aikavälin turvallisuushaasteen Suomelle ja Euroopalle. Todella radikaalit muutokset Venäjän hallinnossa saattaisivat muuttaa asetelmaa. Niillä ei kuitenkaan kannata tässä vaiheessa edes spekuloida."

Tiedot selviävät Kantar TNS Agrin tekemästä kyselytutkimuksesta 11.–16. maaliskuuta. Siihen vastasi 1 059 suomalaista satunnaisotannalla. Kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Juttua muokattu 21.3.2022 kello 15.00. Korvattu virheellinen graafi oikealla ja korjattu Nato-jäsenyyttä vastustavien osuus 15:stä 16:een.