Taaleritehdas rakentaa 5–7 biokaasulaitosta
Vambion toimitusjohtaja Kaisa Suvilampi esittelee biokaasulaitoksen toimintaa. Käsiteltävä jäte hygienisoidaan, jolloin muun muassa ulosteperäiset bakteerit ja rikkakasvien siemenet kuolevat. Lauri Salminen Kuva: Viestilehtien arkistoHUITTINEN (MT)
Taaleritehtaan uusin pääomarahasto rakennuttaa Suomen ensimmäisen valtakunnallisen biokaasulaitosten verkoston. Se muodostuu seuraavan kahden vuoden aikana 5–7 biokaasulaitoksesta, jotka rahasto joko ostaa tai rakennuttaa. Investoinnin arvo on yhteensä 90 miljoonaa euroa.
Rahastossa on mukana lähes 200 yksityistä suomalaista sijoittajaa. Sen ensimmäinen investointi on Vambio Oy:n toimiva biokaasulaitos Huittisisten Vampulassa.
”Vambion laitosmalli monistetaan tulevissa rakennushankkeissa”, yhtiön toimitusjohtaja Kaisa Suvilampi kuvailee.
Taaleritehdas ei suostu vielä paljastamaan paikkakuntia, joille laitokset rakennetaan. Todennäköisesti ne sijoitetaan vähintään 300 kilometrin päähän toisistaan, sillä järkevä säde raaka-aineen hankkimiseksi on noin 150 kilometriä.
Rakentamisvaiheessa verkoston työllistämisvaikutus on 150 henkilötyövuotta laitosta kohti. Toimiessaan kukin laitos työllistää noin 15 henkilöä.
Jätelainsäädäntö muuttuu siten, että tulevaisuudessa jätteen määrää tulee ensisijaisesti vähentää. Seuraava askel on jätteen hyödyntäminen materiaalina. Vasta kolmantena vaihtoehtona on jätteen poltto energiaksi.
Vuodesta 2016 lähtien biojätettä ei saa enää kipata kaatopaikalle.
”Sen vuoksi Suomessa tarvitaan biojätteen käsittelyyn merkittävästi lisää kapasiteettia”, Suvilampi toteaa.
Biokaasulaitos hyödyntää raaka-aineenaan pääasiassa yhdyskuntien biojätettä, joten se tarjoaa alueellisen jätehuoltopalvelun. Vampulassa laitosta ruokkivat kunnallisten vedenpuhdistamojen, läheisten sikaloiden sekä elintarviketeollisuuden biohajoavat jätteet.
Prosessissa syntyvä biokaasu voidaan jalostaa sähköksi, lämmöksi tai vaikka liikennepolttoaineeksi. Biokaasulla voidaan ennen kaikkea korvata öljyä.
Vambio toimittaa biokaasun putkea pitkin Nordkalkin tehtaalle, joka on korvannut yli 60 prosenttia käyttämästään öljystä biokaasulla.
Lopputuotteena laitoksella saadaan myös orgaanisia lannoitevalmisteita, jotka voidaan kierrättää takaisin peltoon. Huittisten alueella jopa 200 viljelijää hyötyy Vambion lannoitteista.
”Käyttäjät ovat tyytyväisiä, kun näillä pystytään korvaamaan teollisia lannoitteita”, Suvilampi kertoo.
Lietemäinen lannoitevalmiste ei haise, vaan tuoksuu miedosti mullalle. Muutenkaan laitokselta ei ole kantautunut hajuhaittoja naapurustoon, sillä koko prosessi hoidetaan suljetussa tilassa.
”Minkäänlaisia valituksia emme ole saaneet alueen asukkailta”, Suvilampi kiittelee.
Tulevina haasteina toimitusjohtaja näkee kilpailun raaka-aineesta. Vaikka jätettä luulisi riittävän loputtomiin, siitä kilpailevat myös polttolaitokset.
Biokaasulaitos tahkoaa suurimmat voitot jätteenkäsittelyllä. ”Meillä 80 prosenttia yhtiön liikevaihdosta tulee jätehuoltomaksun perimisestä”, Suvilampi kertoo.
”Pelkkä bioenergian tuotanto ei ole taloudellisesti kannattavaa”, hän harmittelee.
Lannoitteista biokaasulaitos ei saa tällä hetkellä hintaa ollenkaan, sillä ne rinnastetaan karjalannan käyttöön, johon viljelijät saavat valtion tukea.
Yhtiön tavoite on jalostaa tuotteita edelleen, jolloin lannoitetuotannonkin voisi kaupallistaa.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
