Työeläkekuntoutushelpottaa työhön paluuta
Työeläkekuntoutus alkaa edelleen usein liian myöhään, mutta asenteissa näyttää tapahtuneen selvää muutosta. Eläkettä ei enää nähdä ainoana vaihtoehtona.
Osastopäällikkö Risto Syvälä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta ei ylläty Eläketurvakeskuksen tutkimuksesta. Sen mukaan kaksi kolmesta kuntoutuspäätöksen saanutta koki kuntoutuksensa alun myöhästyneen.
”Jälkikäteen tiedetään aina enemmän kuin silloin, kun asia on ajankohtainen”, Syvälä sanoo.
Tutkimus julkistettiin maanantaina Rovaniemellä.
Eläketurvakeskuksen ja Lapin yliopiston tutkimuksessa seurattiin liki 2 000 ihmistä, jotka saivat kuntoutuspäätöksen vuosina 2003–2005. Heidän tilannettaan seurattiin vuoteen 2009.
Kolme kuntoutuksen loppuun saattanutta työntekijää neljästä palasi työhön heti kuntoutuksen jälkeen. Puolet kaikista kuntoutettavista oli työelämässä viiden vuoden jälkeen.
Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Raija Gouldin mukaan on huolestuttavaa, että joka viides juuttui työttömyyteen kuntoutuksensa jälkeen. Kuntoutukseen kannattaa silti panostaa. Se nostaa jaksamisen todennäköisyyttä.
” Osallistujat ovat motivoituneita”, Gould sanoo.
Joka kolmas keskeytti kuntoutuksensa. Melassa kuntoutuksen keskeyttäjät ovat useimmiten uudelleenkoulutettavia, jotka terveydellisten syiden takia lopettivat uuteen ammattiin johtavat opintonsa.
Syvälä korostaa työterveyshuollon keskeisyyttä kuntoutustarpeen havaitsemisessa ja oikeanlaiseen kuntoutukseen ohjaamisessa.
Viljelijöistä vain runsas kolmannes kuuluu työterveyshuoltoon.
Tutkijat arvostelevat vuoden 2004 lakiuudistusta työeläkekuntoutuksesta. Sen keinot kuntoutuksen varhentamisesta eivät ole toimineet varsinkaan mielenterveyden ja uupumuksen ongelmissa.
Kuntoutustieteen professori Kristiina Härkäpää Lapin yliopistosta sanoo mielenterveyskuntoutuksen alkavan usein vasta, kun henkilö on siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle.
”Varhaisella kuntoutuksella olisi iso vaikutus näille henkilöille”, Härkäpää toteaa.
Syvälä lukee lainmuutoksen ansioksi, että asennoituminen muuttui työeläkekuntoutukseen. Luontevaa on harkita eri vaihtoehtoja eikä eläke ole ainut vaihtoehto.
”Viisikymppisten kohdalla harkittiin aikoinaan, ettei kuntoutus enää iän takia tule kyseeseen.”
Työeläkekuntoutukseen pääseminen edellyttää, että hakijalla arvioidaan olevan työkyvyttömyyden uhkaa. Hänellä on vaara joutua työkyvyttömyyseläkkeelle muutamassa vuodessa.
Taloudellista tehokkuuttakin työeläkekuntoutuksella tavoitellaan. Kuntoutukseen panostusten ajatellaan maksavan itsensä takaisin eläkemenojen säästöinä.
”Työeläkekuntoutuksen saannissa edellytykset ovat aika tiukat”, Syvälä toteaa.
Melassa myöntämisperusteet ovat yhtenevät muihin työeläkeyhtiöihin. Apuvälinekuntoutusta sieltä annetaan muita enemmän. Uudelleenkouluttautumista kustannetaan.
Vuosittain Mela kuntouttaa yhteensä satakunta myel-vakuutettuaan.
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
