MT-kysely: Kaksi kolmesta suomalaisesta pelkää Trumpin voittoa ‒ kanta on asiantuntijan mukaan kriittisempi kuin muissa maissa
Suomalaiset ovat kylmän sodan lopusta alkaen suosineet demokraatteja Yhdysvaltojen johtoon, tutkija Tuomas Forsberg sanoo.
Tätä tuuletusta suomalaiset eivät halua vaaliyönä nähdä. Trumpin voitto pelottaa MT-kyselyn mukaan kahta kolmasosaa suomalaisista. Kuva: Anna Moneymaker / LehtikuvaPeräti 67 prosenttia suomalaisista kertoo MT-kyselyssä pelkäävänsä Donald Trumpin tulevan valituksi Yhdysvaltojen presidentiksi. Neljännes vastaajista sanoo, ettei pelkää Trumpin valintaa. Loput yhdeksän prosenttia eivät osanneet sanoa kantaansa.
Naiset pelkäävät Trumpin valintaa miehiä enemmän. Naisista kolme neljäsosaa vastaa kysymykseen ”kyllä”, kun miehistä samoin vastaa 59 prosenttia.
Ikäryhmistä huolestuneimpia olivat 55–64- ja yli 65-vuotiaat.
Perussuomalaisten kannattajien enemmistö (53 prosenttia) ei ole peloissaan Trumpin mahdollisesta valinnasta. Päinvastoin vastaa 42 prosenttia, loppujen ollessa kannastaan epävarmoja.
Suhtautuminen eroaa muiden eduskuntapuolueiden kannattajista. Kaikkien niiden kannattajien enemmistö kertoo pelkäävänsä Trumpin valtaannousua.
Kyselyn toteutti MT:n tilauksesta Kantar Agri. Siihen vastasi 1 000 suomalaista 11.–17. lokakuuta. Tulos on painotettu edustamaan Manner-Suomen aikuisväestöä. Koko kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Osaotokset ovat suuntaa-antavia.
"Joitakin vuosia sitten tehtiin kansainvälinen vertailu, ja suomalaisilla oli vertailumaista kaikkein kielteisin kuva Trumpista” Tuomas Forsberg
Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg uskoo, että tulokset heijastavat ainakin osittain sitä, miten Trumpia on käsitelty Suomen mediassa.
"Joitakin vuosia sitten tehtiin kansainvälinen vertailu, ja suomalaisilla oli vertailumaista kaikkein kielteisin kuva Trumpista”, hän kertoo.
”Ne pelot varmaan heijastuu ajatuksiin Trumpin mahdollisesta suhteesta Venäjään ja osittain myöskin Ukrainan sotaan.”
Kun Suomi nyt on Yhdysvaltojen läheinen liittolainen myös Nato-jäsenyyden kautta, saattavat muistot Trumpin rajusta retoriikasta huolestuttaa uudella tavalla.
Forsberg kuitenkin muistuttaa, että Trumpin ollessa viimeksi presidenttinä ongelmia suhteiden kanssa ei ollut.
”Eikä Naton suhteenkaan kyse ollut siitä, mitä Trump sanoi, vaan uhkailutyylistä. Kahden prosentin puolustusmenothan on yhdessä sovittu”, Forsberg muistuttaa.
”Positiivinen skenaariohan olisi se, että Trump samalla tavalla kiristämällä ja uhkailemalla saisi eurooppalaiset satsaamaan enemmän puolustukseen, mikä sitä kautta vahvistaisi Natoa.”
”Suomalaiset ovat kylmän sodan jälkeisenä aikana kannattaneet aina enemmän demokraatteja” Tuomas Forsberg
Se, että suomalaisilla on selkeä suosikki – tai tässä tapauksessa inhokkiehdokas – ei sinänsä ole uutta.
”Kyllä suomalaiset ovat kylmän sodan jälkeisenä aikana kannattaneet aina enemmän demokraatteja”, Forsberg selittää.
”Esimerkiksi George Bush nuoremman hallintoon suhtauduttiin epäillen ja kriittisesti. Sitten kun Barack Obama valittiin, yleinen mielipide ja suhtautuminen yhdysvaltoihin muuttui paljon positiivisemmaksi.”
Bushin hallintoa kritisoitiin esimerkiksi Irakin sodasta. Forsberg uskoo, että Suomessa on karsastettu myös republikaanien abortti- ja asekantoja.
Kansainvälisen politiikan tutkijana Forsberg itse arvioi, että Kamala Harris olisi Suomen kannalta turvallisempi vaihtoehto ennustettavuuden takia.
”Kyllä Trumpiin liittyy ihan oikeita huolia, liittyen arvaamattomuuteen ja impulsiivisuuteen. Se, että instituutioita ei kunnioiteta ja kaikkeen liittyy vaihtokaupan ajatus, voi johtaa ongelmiin esimerkiksi Natossa”, hän sanoo.
”Todennäköisesti on niin, että Harris olisi jatkuvuuden kannalta parempi kun taas Trump edustaisi muutosta. Parhaassa mahdollisessa tapauksessa Yhdysvallat voisi Trumpin johdolla saada aikaan myös myönteisiä muutoksia.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
