60-luvun musiikki kiehtoo
1960-luku ja erityisesti aikakauden popmusiikki tuntuu pysyvän jatkuvasti muodissa.
Esimerkiksi elävät legendat, kuten Paul McCartney ja The Rolling Stones, vetävät yhä maailmankiertueillaan stadionit täyteen ihmisiä, mihin moni nuorempi artisti ei pysty.
Ilmiö elää myös Suomessa, tosin pienemmässä mittakaavassa. Back to the Sixties -yhdistys järjestää vuosittain eri puolilla maata tapahtumia, joissa on mahdollista päästä kuulemaan kotimaisia suosikkiyhtyeitä kultaiselta vuosikymmeneltä.
Elokuun alussa Helsingissä järjestetyssä Stadivaarirockissa Café Pirittan rantalavalle nousivat muun muassa The First ja The Sounds -yhtyeet.
Yleisö koostui pääasiassa bändien aikalaisista, jotka olivat tutustuneet idoleidensa musiikkiin jo teini-ikäisinä.
”Nämä konsertit ovat kuin luokkakokouksia, joissa palataan takaisin meidän teinivuosiimme ja nautitaan yhdessä hyvästä musiikista. Toki nuoremmat ikäluokatkin saavat tulla mukaan”, totesi tilaisuuden juontanut Markku Veijalainen, jolla riitti aikaa juttuhetkeen tiukasta aikataulusta huolimatta.
Suomen ensimmäiseksi poptoimittajaksi sanottu Veijalainen näki itse läheltä, miten moppitukkaiset rockyhtyeet mullistivat viisikymmentä vuotta sitten kevyen musiikin sähkökitaroillaan.
Mikä 1960-luvussa pohjimmiltaan viehättää?
”Kyse ei ole pelkästään musiikista, vaan kaikesta siitä, minkä tuolloin koki. Kappaleet palauttavat mieleen ne tunteet, jotka liittyivät tuohon jännittävään aikaan”, Veijalainen sanoo.
Ei vain kaupunkien juttu
1960-luvun kitarabändit mielletään usein kaupunkilaisilmiöksi, olihan valtaosa kokoonpanoista kotoisin pääkaupunkiseudulta. Tosiasiassa yhtyeet kiersivät maaseudun tanssipaikkoja kilpaillen suosiosta perinteisemmän musiikin kanssa.
”Tanssilavoilla saimme soittaa vain väliajoilla, kun varsinainen orkesteri oli tauolla. Loput ajasta oli vanhan ajan tanssimusiikkia. Varttuneemman väen mielestä sähköinen rock’n’roll tuntui todella oudolta ja sitä myös paheksuttiin”, toteaa The Firstin basisti-laulaja Lefa Kiviharju.
Vaikutteita vaihdettiin silti puolin ja toisin.
The Sounds -yhtyeen tammikuussa 1963 julkaisema esikoissingle Emma oli vanha kansansävelmä sovitettuna muodin mukaisesti twistiin. Sähkökitaran kumea kaiku loi äänimaiseman, jota ei ollut ennen kuultu. Suosiosta kertoo, että levyä myytiin huimat 20 000 kappaletta.
”Jokaisella sukupolvella on oma äänimaailmansa, meillä se oli rautalanka. Kyseinen musiikkityyli kiehtoo edelleen, mutta ennen kaikkea meitä sitoo kaveruus”, sanoo The Soundsin alkuperäisjäsen, komppikitaristi Bobi Söderblom.
”The Sounds piti yli 40 vuoden paussin, mutta vähitellen touhu alkoi taas kiinnostaa ja palasimme yhteen vuonna 2011 Nastolan rautalankafestivaaleilla, jossa meillä oli ensimmäinen keikka vuosikymmeniin”, muistelee basisti Peter Ekman.
Uutta albumiaan valmistelevan The Soundsin riveissä vaikuttaa nykyisin myös Suomen rock-kuninkaaksi vuonna 1959 kruunattu Rock Jerry (oik. Kaj Järnström). Hänkin esiintyi tapahtumassa.
Riku-Matti Akkanen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
