Harva puhdistuslaitos poistaa lääkeaineita jätevesistä – investointi nostaisi kuluttajien vesimaksua hieman

Hoitolaitosten jätevesissä on paljon lääkeaineita. Syke selvittää, miten lääkejäämiä voitaisiin puhdistaa jätevesistä jo ennen niiden päätymistä kunnalliseen viemäriverkostoon. Kuva: Kimmo Haimi

Jätevesien sisältämiä lääkejäämiä ei seurata säännöllisesti. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) toukokuisen julkaisun mukaan yksittäiselle jätevesilaitokselle voi saapua lääkeaineita jopa kymmeniä kiloja vuorokaudessa. Määrästä vesistöihin kulkeutuu joitakin satoja grammoja tai jopa muutamia kiloja.

Syken arvion mukaan jätevedenpuhdistamoille päätyy vuosittain jopa 8 000 kiloa särkylääke ibuprofeenia. Siitä vesistöihin asti kulkeutuu noin 130 kiloa.

Lääkeaineet voivat vaikuttaa vesieliöiden käyttäytymiseen ja aiheuttaa niissä hormonaalisia muutoksia.

Lääkejäämien ja muiden haitta-aineiden, kuten raskasmetallien poistoon on olemassa teknologiaa, mutta Suomessa puhdistamoiden ympäristöluvissa ei kyseistä vaatimusta vielä ole. Toistaiseksi poistetaan vain orgaanista ainetta ja ravinteita.

Ryhmäpäällikkö Jyrki Laitinen Sykestä kertoo, että muutamalla puhdistamolla, Parikkalassa, Oulussa ja kohta Mikkelissä, on käytössä kalvosuodatus, joka poistaa myös lääkeaineita. Niitä voidaan poistaa myös hapettamalla ja aktiivihiilellä.

Lääkejäämien poisto nostaisi jätevedenpuhdistuksen kustannuksia ja kuluttajien vesimaksua kenties joitakin prosentteja.

Laitisen mukaan raskasmetalleja yhdyskuntien jätevesissä ei juuri ole ja teollisuudella on tarvittaessa omat puhdistamonsa.

Raskasmetalleja jätevesissä on vähän. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) tiedottajan Kati Mäki-Latikan mukaan lääkeaineidenkin osalta tilanne on Suomessa verrattain hyvä.

"Mitä paremmin puhdistamo poistaa ravinteita ja erityisesti typpeä, sitä paremmin myös lääkeaineet biohajoavat. Lääkeaineista osa hajoaa biologisen puhdistusprosessin aikana, osa sitoutuu lietteeseen ja osa kulkeutuu puhdistamon läpi.

HSY on mukana Suomen Akatemian Sudden-hankkeessa, joissa selvitetään mahdollisuuksia vähentää lääkeaineiden kuormitusta ympäristöön.

Ongelma on, että haitallisten aineiden poistoon kohdennetut otsonointi- ja aktiivihiiliprosessit kuluttavat paljon energiaa ja kemikaaleja. Ne myös nostavat jätevedenpuhdistuksen hiilijalanjälkeä.