Uusi laki hiertää lomituksissa: Ruokailuun ei jää aikaa

Lomittajat kokoontuvat viikonvaihteessa kevätkokoukseensa. Kuva: Ville-Petteri Määttä

Maatalouslomittajien mielestä uusi lomituspalvelulaki kiristää kohtuuttomasti heidän työaikaansa. Laki tuli voimaan vuoden alusta.

"Ruokailuun ei jää aikaa" toiminnanjohtaja Raimo Kivineva Maatalouslomittajat-yhdistyksestä laskee.

Lomitustunnit lasketaan etukäteen, mitä lomitettavan kuuluu työpäivänään tehdä. Sitä varten on työtuntien mitoitusjärjestelmä.

Mukaan lasketaan maatilalta lomitettavan välttämättömät päivittäiset työt kotieläinten hoidossa.

"Lomittajan työpäivät voivat venyä esimerkiksi poikimisaikaan", Melan lomitusoppaassa suodaan.

Lomitustunnit ovat herättäneet paljon keskustelua. Lomittajien uskotaan loppuviikosta jatkavan sitä kipakasti.

"Työtuntejamme viedään reippaasti alaspäin", Kivineva laskee.

Osa lomitusten paikallisyksiköistä on Kivinevan mukaan höllentänyt työtuntien laskentaa, jotta lomittajat ehtivät syödä.

Maatalouslomittajat kokoontuvat perjantaina ja lauantaina Laukaassa Keski-Suomessa. Kevätkokoukseen odotetaan liki 150 lomittajaa.

Yli puolet lomittajista työskentelee osa-aikaisina. Kilpailukykysopimus on vaatimassa työntekijöiltä 24 tuntia palkatonta työtä.

"Tämä on osa-aikaisille ongelmallista."

Lomitushallinnon uudistamisen odotetaan nousevan esille. Sitä siirretään maakunnille vuonna 2019, mikä kyllä sopii lomittajille.

Kivineva sijoittaisi maakunnallisen keskushallinnon suureen lomituskuntaan, ei maakuntakeskukseen. Alueellisia toimistojakin tarvitaan.

Peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) lupailee, että hallintouudistajien työryhmä perustetaan ennen kesää. Lomittajat haluavat sinne edustajansa.

Työntekijäjärjestöt SAK ja STTK ovat kalkkiviivoilla yhdistymisaikeissaan. Satavarmana Kivineva ei sitä enää pidä.

Lomittajille käy STTK. Sen keskeisiksi päättäjiksi on noussut lomittajia. Uudessa suurjärjestössä tämä ei onnistuisi.