Miesten tavarataivas vetää hiljaiseksi
Osa Penttilän Rautavaraston varastohalleista on rakennettu vanhaan sikalaan, yrityksen nykyinen toimitusjohtaja Mika Penttilä kertoo. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoPUNKALAIDUN, HUITTINEN (MT)
Prikulleen Satakunnan ja Pirkanmaan rajalta, puoliksi Punkalaitumelta ja puoliksi Huittisista löytyy todellinen miesten tavarataivas. Metsien ja peltojen ympäröimä Penttilän Rautavarasto vetää ensimmäistä kertaa paikalle saapuvan hiljaiseksi.
Molemmin puolin pientä tietä levittäytyneen yrityksen piha on täynnä rautaa – varmasti sen jokaisessa mahdollisessa muodossa.
Mika Penttilä luonnehtii yritystään leikkisästi romuvarastoksi. Se ei ole koko totuus, vaikka paikalle saapuessa siltä voisi äkkiseltään vaikuttaakin. Rautavarastosta saa rautaa monessa muodossa: varastoaluetta on kahdeksan hehtaaria ja erilaisia tuotenimikkeitä vähintään 20 000.
”Nimemme on Rautavarasto, mutta silti myymme tavaraa. Meillä on sekä uutta että vanhaa rautaa. Leikkimielisestä kutsumanimestä huolimatta emme myy romua, vaan otamme sitä vastaan vain jalostusta varten”, Penttilä kertoo.
Romuvaraston sijasta yritystä voisikin tituleerata suureksi raudan sekatavarakaupaksi, jossa on myös kirpputori ja joka tuo maahan pientraktoreita.
”Juju on siinä, että ei ole vain sitä yhtä juttua.”
Nimensä mukaisesti yrityksen myydyin tuote on rauta, tarkemmin sanottuna lattarauta.
”Erilaisen raudan lisäksi meiltä saa esimerkiksi työkaluja, maatalouskoneiden varaosia ja hydrauliikkaa”, Penttilä valaisee.
”Uutta tavaraa hankimme sekä tavarantoimittajilta että maahantuojien loppueristä. Juurikin tällaisista jäännöseristä johtuen valikoimamme muuttuu koko ajan.”
Uuden tavaran ohella Rautavarastossa on myynnissä paljon erilaista kierrätettyä rautatavaraa, ja kirpputoripuoli onkin aivan oma lukunsa. Jo pelkästään erikokoisia ja -ikäisiä sähkömoottoreita löytyy sadoittain.
”Käytetystä raudasta ovat kiinnostuneita erityisesti keräilijät. Meiltä saattaa löytyä sellainen sähkömoottori, jota ei ole missään muualla. Harvinaisimmat tavarat voivat odottaa pitkäänkin ostajaansa”, Penttilä tietää.
Rautavarasto on laajentanut valikoimaansa koko olemassaolonsa ajan, eikä loppua näy.
”Elinehtomme on, että valikoimamme pysyy laajana, koska mitä enemmän on tavaraa, sitä helpommin ihmiset lähtevät käymään täällä. Tiivistetysti voi sanoa, että pitäisi olla kaikille kaikkea.”
”Etumme on, että se, minkä kaupungissa saa tilaamalla, on meillä hyllyssä. Näin maalaispoikana toivon, että se on laajan valikoiman ohella yrityksen kantava voima.”
Asiakkaatkin ovat huomanneet myymälän laajan valikoiman.
”Täältä saamme sen, mitä muualta ei saa”, ostoksille tullut mies huikkaa.
Yritys sai alkunsa vuonna 1955, kun Mika Penttilän setä Heikki Penttilä etsi rautaisia karsinoita omaan sikalaansa. Koska mistään ei sellaisia löytynyt, oli miehen itse ryhdyttävä toimeen.
Kun omatekoiset karsinat oli saatu valmiiksi, kiinnostuivat muutkin niistä ja alkoivat tehdä tilauksia. Kymmenisen vuotta alkusysäyksen jälkeen yritys ilmoitettiin yritysrekisteriin ja toiminta laajeni, koska sana oli alkanut kiiriä ja ihmiset alkoivat karsinoiden lisäksi kysellä raaka-aineita omiin tarpeisiinsa.
”Yrityksen ensimmäinen nimi oli Huittisten sikaelementtien valmistus. Sikalakalusteiden myynti kuitenkin lopetettiin 70-luvun puolenvälin jälkeen ja keskityttiin päätoimiseen raudan myyntiin”, Penttilä kertoo.
Vuonna 1992 yritys sai nykyisen Penttilän Rautavarasto ky -nimensä.
Yrityksen johdossa on koko sen olemassa olon ajan ollut Penttilän suvun mies. Seitsemän vuotta sitten tehty sukupolvenvaihdos siirsi vetovastuun nykyiselle omistajalle, Heikki Penttilän veljenpojalle Mika Penttilälle.
Vaikka Rautavarastolla on takanaan pitkä historia, taaksepäin ei juuri katsella.
”Jotta pysyy yrittäjänä hengissä maaseudulla, ei ikinä saa katsoa taakseen. Pikemminkin yritän nähdä, millaista voisi olla kymmenen vuoden päästä. Se vasta vaikeaa onkin”, Penttilä pohtii.
”Toki menneistä löytyy paljon opittavaa, mutta silti pitää katsoa tulevaan.”
Maaseutu on elänyt muutoksessa viimeisinä vuosikymmeninä. Ilman tätä muutosta ei olisi Rautavarastoakaan.
”Yritys sai alkunsa, koska raaka-aineelle oli kysyntää. Sotien jälkeen oli valtava tarve koneellistua, ja nimenomaan niin, että rakennettiin itse”, Penttilä kertoo.
Vielä vuosikymmenien jälkeenkin yrityksen asiakaskunta on samanlaista kuin alkuvuosina, mutta myytävä tuote on hieman muuttunut.
”Tällä hetkellä yksi suurimmista myyntikohteistamme on korjausrakentaminen maaseudulla. On pakko korjata vanhaa, koska uuteen ei ole varaa.”
Erityisesti yritys haluaa palvella pienyrittäjiä, jotka tekevät töitä maataloudelle.
”Laaja valikoima kone- ja maatalousrakentamisen tuotteita on kilpailuvalttimme”, Penttilä tietää.
Penttilän mukaan Rautavaraston kaltaiset liikkeet ovat katoavaa kansanperinnettä.
”En koe, että meillä olisi kilpailijoita, koska tällaisella konseptilla pyöriviä yrityksiä tuskin on monia. En laittaisi ollenkaan pahakseni, vaikka samalle kylälle tulisi enemmän saman alan liikkeitä.”
Rautavaraston maine on kiirinyt oman kylän ulkopuolellekin.
”Vakioasiakkaamme tulevat suunnilleen sadan kilometrin säteeltä Turku–Tampere–Pori–Helsinki-akselilta. Tavaraa lähetämme jopa Rovaniemelle asti. Usein asiakkaat kertovat tulleensa katsomaan vain heräteostoksiakin”, Penttilä kertoo.
”Ehkä tässä on jotakin mystiikkaa, kun keskellä metsää on romua.”
Mystiikan lisäksi paikan rento ilmapiiri saattaa vedota asiakkaisiin. Toimitusjohtaja-Penttiläkään ei liiemmin piittaa tittelistään.
”En halua, että minua tituleerataan toimitusjohtajaksi. Olemme täällä kaikki johtajia ja työntekijöitä. Jokainen tietää kaikesta vähän.”
Rautavarasto työllistää Penttilän lisäksi neljä vakituista työntekijää.
Yrityksessä ei ole yhtäkään naista töissä, ellei Penttilän paperitöitä hoitavaa vaimoa lasketa.
”Tämä on äijäpaikka. Asiakkaistamme ehkä noin promille on naisia. Yleensä hekin ovat miestensä lähettämiä”, Penttilä nauraa.
”Me miehet olemme täällä omassa puuhamaassamme.”
ANNIINA KESO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
