Asiantuntijalta: Osuustoiminta kasvaa ja luo vakautta Suomeen
Suomessa on noin 3 200 osuustoimintayritystä, mutta niiden yhteiskunnallinen vaikuttavuus on huomattavasti tätä suurempi, kirjoittavat Kari Huhtala ja Pasi Saarnivaara. ”Tervettä osuustoimintayritystä ei voi helposti kaapata vieraaseen omistukseen ja siten hyödyt pysyvät omalla toimialueella.”
Osuustoiminnallisilla yrityksillä on Suomessa vahva asema. Niillä on jäseniä ja omistaja-asiakkaita yli kahdeksan miljoonaa. Kuvituskuva. Kuva: Elias Piilola, Sanne Katainen, Lari Lievonen, Jarkko SirkiäOsuuskunnilla ja keskinäisillä yhtiöillä oli vuonna 2025 jäseniä ja omistaja-asiakkaita yli kahdeksan miljoonaa ja niiden liikevaihto oli yhteensä 42 miljardia. Nämä yritykset luovat vakautta ja kantavat yhteiskuntavastuuta aikana, jolloin kansantalous ja julkinen sektori ovat olleet vaikeuksissa.
Osuustoimintayritykset jakautuvat kahteen tyyppiin: osuuskuntiin, joita säätelee osuuskuntalaki ja joiden omistajia kutsutaan jäseniksi, sekä keskinäisiin vakuutusyhtiöihin, joita säätelee vakuutusyhtiölaki ja joiden omistajia kutsutaan osakkaiksi tai omistaja-asiakkaiksi.
Näille yhteistä on, että omistajat ovat palveluiden käyttäjiä eli asiakkaita. Tämä toiminnallinen asiakassuhde erottaa osuustoiminnan osakeyhtiöistä.
Vakiintuneen käytännön mukaan myös yhden tai useamman osuuskunnan määräysvallassa olevia yrityksiä kutsutaan osuustoimintayrityksiksi, vaikka juridinen muoto olisi toinen. Tällaisia ovat tietyt lihayhtiöt.
Suomessa noin 90 prosenttia aikuisista on vähintään yhden osuustoimintayrityksen jäsen.
Eniten jäseniä on S-ryhmän osuuskaupoissa, noin 2,7 miljoonaa. Toiseksi suurin ryhmä ovat osuuspankit 2,2 miljoonalla jäsenellä ja kolmantena Lähi-Tapiola 1,8 miljoonalla omistaja-asiakkaalla.
Muita merkittäviä toimijoita ovat Fennia-konserni, Turva, Vakuutusyhtiö Kaleva, Osuuskunta Tradeka, Metsäliitto-osuuskunta sekä POP-pankit.
Myös euromääräiset mittarit ovat vaikuttavia. Liikevaihtojen yhteenlaskettu summa oli 41,8 miljardia euroa vuonna 2025.
S-ryhmä oli suurin 14,5 miljardin vähittäismyynnillä ja kakkostilaa piti OP Pohjola -ryhmä. Metsä-Group oli 5,7:n miljardin liikevaihdolla kolmanneksi suurin. Miljardiluokkaan ylsivät myös ruokayhtiöt Valio ja Atria sekä vakuutusyhtiö Fennia.
Osuustoimintayritysten isoa roolia selittää myös niiden markkinaosuus. Maitosektorilla se on noin 90 prosenttia maidon hankinnasta ja lihasektorilla lähes yhtä suuri. Kuluttamistamme vihanneksista merkittävä osuus tulee osuuskunnista. Ruokakaupan markkinajohtajana toimivat osuuskaupat, samoin pankkisektorilla, jossa OP ja POP-pankeilla on yhteensä 43 prosentin osuus talletuksista Suomessa.
Suomessa on noin 3 200 osuustoimintayritystä, mutta niiden yhteiskunnallinen vaikuttavuus on huomattavasti tätä suurempi. Ne edustavat 5–6 prosenttia yksityisen sektorin työpaikoista. Suurimpien osuuskuntien investoinnit olivat 1,9 miljardia euroa vuonna 2025, mikä vastaa 4,2 prosenttia kaikista yrityssektorin investoinneista. Kotimaisina toimijoina ne investoivat nimenomaan Suomeen.
Valtaosa osuuskunnista on pienyrityksiä. Uusia syntyy vuosittain 50–100 erilaisille aloille, kuten liikkeenjohdon palveluihin, kulttuurin ja median kentälle, hoiva- ja terveyspalveluihin sekä monialatoimintaan.
Osuustoimintayritysten lähihistoriassa on myös vaikeita aikoja: Hankkija kaatui 1990-luvun alussa epäonnistuneiden yrityskauppojen ja ylivelkaantumisen vuoksi, Järvi-Suomen Portti ajautui kannattavuusongelmiin 2000-luvun alussa ylisuurten investointien ja velkaantumisen seurauksena.
Kirkkain oppi on ollut, että vain taloudellisesti terve yritys pysyy omissa käsissä.
Nykyiset osuustoimintayritykset voivat taloudellisesti hyvin. Taloudellista vastuunkantoa kuvaa, että osuustoimintayritykset maksoivat omistajilleen vuonna 2025 ennätysmäärän bonuksia, ylijäämän palautuksia ja osuuspääoman korkoa, yhteensä 1,33 miljardia euroa.
Maksetut tuloverot ovat nousseet myös jo 745 miljoonaan euroon, mikä on yli kymmenen prosenttia kaikista yhteisöveroista.
Viime aikoina on alettu puhua perinteisten for-profit- ja non-profit-luokitusten rinnalla not-only-for-profit-yrityksistä. Tämä alleviivaa, että osuustoiminnan kaltaiselle liiketoiminnalle on kysyntää nykyaikaisessa talousmallissa.
Epävarmoina aikoina – turvallisuusympäristön muutosten, ilmastonmuutoksen ja pandemioiden keskellä – huomio kiinnittyy yhteiskunnan perustarpeisiin, kuten ruokahuoltoon, energiaan, veteen tai tietoverkkoihin. Osuustoimintayritykset toimivat kriittisillä sektoreilla. Niiden pitkäjänteinen, demokraattisesti hallinnoitu omistajuus ja taloudellinen menestys lisäävät yhteiskunnan vakautta.
Tervettä osuustoimintayritystä ei voi helposti kaapata vieraaseen omistukseen ja siten hyödyt pysyvät omalla toimialueella.
Kari Huhtala
KTT MMM
osuustoiminnan ja keskinäisyyden työelämäprofessori, Turun kauppakorkeakoulu
toimitusjohtaja, Finlands Svenska Andelsförbund
Pasi Saarnivaara
ETM
Asiakkuusjohtaja Kantar Agri
väitöskirjatutkija Itä-Suomen Yliopisto
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
