Nämä asiat vaikuttavat pankkien talletuskoron muodostumiseen − ekonomisti kertoo

Kuva: Hanna Linnove

Pankkien etuja ajavan Finanssiala ry:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila kertoo, että pohjimmiltaan korkotason liikkeissä on kyse siitä, mitä Euroopan keskuspankki EKP tekee sekä siitä, millaisia odotuksia rahoitusmarkkinoilla on inflaation suhteen. Nämä kaksi seikkaa määrittävät yleisen korkotason.

”Inflaatio-odotusten kehitys näkyy ennen kaikkea pidemmissä koroissa ja se, mitä keskuspankki tekee ohjauskorolle, heiluttaa lyhyempiä korkoja, kuten euriboreja”, Mattila valaisee.

Tätä kautta yleisen korkotason nousu heijastuu talletuskorkoihin.

Viime aikoina odotukset inflaation suhteen ovat nousseet, ja samaan aikaan EKP on nostanut ohjauskorkoa.

Mattila huomauttaa, että kukin pankki tekee päätökset talletuskoroista omista lähtökohdistaan.

”Pankit hinnoittelevat talletuksensa sen mukaan, miten paljon ne katsovat tarvitsevansa talletusvarainhankintaa”, Mattila kertoo.

On hyvä muistaa, että talletusten avulla pankki voi saada myytyä asiakkaille myös muita palveluita, kuten vaikkapa rahastoja.

Jotkut, etenkin internetissä toimivat pankit tarjoavat usein talletuksille perinteisiä pankkeja korkeampia korkoja. Nämä pankit ovat myös usein ulkomaisen talletussuojan piirissä. Lähtökohtaisesti EU-maissa talletussuojaa ohjaa sama sääntely, mutta maakohtaisia eroja voi olla esimerkiksi talletussuojan yksityiskohdissa.

”Voi olla, että joillain ulkomaisilla nettipankeilla on tarvettakin houkutella ihmisiä vähän korkeammilla koroilla, koska pankkien tunnettuus ei ole samaa luokkaa kuin kotimaisilla toimijoilla”, Mattila sanoo.

Usein on myös niin, että korkeampia korkoja tarjoavat ulkomaiset pankit ovat erikoistuneet melko korkeakorkoisten kulutusluottojen myöntämiseen.

”Koska talletusvarainhankinta voi olla niille keskeinen rahan lähde, ne houkuttelevat talletuksia korkeammilla koroilla. Niille voi myös olla haastavaa saada edullista rahoitusta markkinoilta”, Mattila lisää.