Suomalaistutkijan kehittämä aurinkosieni valloitti amerikkalaiset
JOKIOINEN (MT)
Erikoistutkija Pirjo Mattilan rauhallinen työhuone sijaitsee Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa Jokioisissa. Seinällä on äskettäin postista tipahtanut kunniakirja, jonka mukaan Mattila kuuluu maataloustieteilijänä maailman siteeratuimpien tutkijoiden joukkoon.
Tietotoimisto Thomson Reutersin listaus kattaa kansainväliset julkaisut vuosilta 2002–2012.
Julkaisuissa on viitattu etenkin Mattilan tutkimukseen, joka kertoo viljeltyjen sienien vitamiineista, kivennäisaineista ja fenoliyhdisteistä.
”Siitä voi päätellä, miten vähän sieniä on tutkittu”, Mattila sanoo.
Mattila yhdisti perustutkimusta projektiin, jossa haluttiin kohottaa viljeltyjen sienien D-vitamiinipitoisuutta. Herkkusieniä, siitakkeita ja osterivinokkaita pistettiin ”solariumiin” eli valohoitoon ultraviolettilamppujen alle.
Kokeilu onnistui hyvin. Sataan grammaan sieniä saatiin helposti päivän saantisuositusta vastaava määrä D-vitamiinia.
Kotimainen yhteistyökumppani ei sitten jostain syystä halunnut tai uskaltanut ryhtyä soveltamaan tuloksia.
Hiljaiselo päättyi, kun sieniviljelijöiden yhdistys USA:sta otti yhteyttä.
”Vaikka en julkaissut tuloksia, Mushroom Council oli lukenut artikkeleitani ja arvannut rivien välistä, mitä oli tekeillä.”
Mattila auttoi sikäläiset sienifirmat alkuun ja teki pyynnöstä ensimmäiset analyysit.
Tällä hetkellä muun muassa Dole ja Monterey Mushrooms myyvät valohoidolla vitaminoituja herkkusieniä ja portobelloja.
Menetelmä on otettu käyttöön myös Australiassa ja äskettäin Britanniassa.
”Aurinkosieni olisi ollut kiva nimi Suomessa”, Mattila sanoo.
”Taisimme olla aika lailla aikaamme edellä. Harmittaa vain, että juuri tuon tutkimuksen tulokset jäivät julkaisematta, kun odottelimme innovaatiollemme suomalaista hyödyntäjää. Siinä meni Suomella mahdollisuus olla ensimmäinen.”
Kananmunakin voisi olla D-vitamiinipommi, jos Suomessa niin halutaan.
Mattila on tehnyt pitkäkestoisia ruokintatutkimuksia, joiden perusteella yhteen kananmunaan saadaan rehun vitaminoinnilla vaikkapa puolet päivän D-vitamiinitarpeesta.
Kanojen luusto vahvistuisi eivätkä rehukustannukset kasvaisi juuri lainkaan.
Rehuteollisuus ehti kiinnostua tuloksista, mutta se ei riitä. Vitamiinia lisätään jo nyt, mutta määrän kasvattaminen vaatii viranomaisten hyväksyntää EU:ssa asti.
Suuri mutta on suomalaisten kolesteroliperimä. Suomalaisia varjellaan edelleen kananmunan kolesterolilta, vaikka nykytutkimusten mukaan siitä ei ole terveelle ihmiselle haittaa.
”Ilmeisesti pelätään, että vitaminointi lisäisi kananmunien suosiota.”
Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee D-vitamiinin lisäystä vain maitotuotteisiin ja margariiniin.
”Ihmettelen, ettei kukaan ole lähtenyt viemään asiaa eteenpäin. Materiaalista ei ole pulaa. On paljon tiedettä arvioinnin tueksi.”
D-vitamiinin määrä vaihtelee Mattilan mukaan villiruuassa, esimerkiksi kaloissa ja metsäsienissä, yllättävän paljon.
Alustavat tulokset kirjolohiyksilöiden eroista viittaavat siihen, että kyse on perimästä. D-vitamiinipitoisuuksia voitaisiin kasvattaa perinteisen valintajalostuksen kautta.
”Nyt yritetään saada jatkotutkimukselle rahoitusta”, Mattila kertoo. Tavoitteena on kohentaa kotimaisen kirjolohen suosiota.
Mattila pitää lupaavana yhteistyötä Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa. Laitokset yhdistyvät ensi vuoden alussa Luonnonvarakeskukseksi, johon yhdistetään myös Metsäntutkimuslaitos ja tietopalvelukeskus Tiken tilastotuotanto.
Tutkimusten rahoitus on kiristynyt Mattilan mukaan Suomessa katastrofaalisen huonolle tolalle.
Perustutkimukseen ei tahdo enää aueta ainoatakaan rahoituskanavaa.
Perustutkimusta ei tehdä mappeihin pölyttymään. Hyvä esimerkki on yhdessä Kuopion yliopiston (nykyisin Itä-Suomen yliopisto) kanssa tehty tutkimus kasvien polyfenoleista, jotka ehkäisevät monia sairauksia.
Suomalaiset marjat nousivat selkeästi listan kärkeen. 20 parhaimman joukkoon mahtui peräti 16 marjaa. Tuontihedelmiä kannattaa tutkimuksen perusteella vaihtaa kotimaisiin marjoihin.
Mattila on itse ollut tänä vuonna laatimassa puolta tusinaa rahoitushakemusta. Vain yksi hakemus on päässyt jatkoneuvotteluihin.
”Lähes kaikki aika menee tällä hetkellä rahoitushakemusten valmisteluun.”
Jos rahoitusta järjestyy, Mattila haluaisi paneutua tärkeimpien metsäsienien terveyttä edistäviin bioaktiivisiin yhdisteisiin. Suomesta voi edelleen löytyä myös merkittäviä lääkesieniä.
Ilman vahvaa tutkimusta ei villiruuan kaupallistaminen Mattilan mukaan etene. Innovaatiot ja tuotteistaminen vaativat tutkimusta tuekseen.
Mattilan viesti rahoituksesta päättäville tahoille on selkeä: ”Älkää leikatko.”
TARJA HALLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
