"Pomminvarmasti sanomalehtiä jaetaan vielä vuonna 2030!" – Medialiitto esittää Postin jakelujen kilpailuttamista ja valtiontuen jakajaksi Traficomia
Medialiitto selvitytti jakelutoiminnan tulevaisuutta ja ratkaisuvaihtoehtoja. Näillä jakelu turvattaisiin jatkossa, kun kirjepostin ja lehtien jakeluvolyymit laskevat.
Medialiitto esittää, että taajamissa kahdesta päivittäisestä jakokerrasta olisi siirryttävä yhteen, mahdollisimman varhaiseen jakokertaan.”Uskomme, että postinsaajat ottavat mielellään aikakauslehdet ja kirjeet vastaan samalla kertaa sanomalehden kanssa”, Medialiiton hallituksen puheenjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi arvioi. Kuva: Petteri KivimäkiMedialiitto ehdottaa, että erillisiä jakeluja yhdistetään, jakeluyritykset kilpailutetaan ja Postin ristikkäiset roolit selkiytetään. Näin voidaan ratkaista sekä jakelupalvelujen että Postin omistajaohjauksen ongelmat.
Kun kirjepostin ja lehtien jakeluvolyymit ovat laskeneet, Posti on joutunut nostamaan lehtijakelun yksikköhintoja. Säännöllisen jakelun yksikköhinnat ovat Postin Spring-konsulttitoimistolla teettämän selvityksen perusteella kasvaneet vuosina 2010–2018 kasvaneet 59 prosenttia.
Sanomalehtien Liiton tilaaman selvityksen mukaan postipalvelujen turvaaminen vaatii useita uudistuksia.
Medialiiton puheenjohtajan, Mediatalo Keskisuomalaisen konsernijohtajan Vesa-Pekka Kangaskorven mukaan jakelukustannukset ovat olleet kaikkein hankalimmin hallittavissa oleva osa medioiden kustannuksista.
Jakelu vastasi vielä vuonna 2010 noin viidennestä lehtitalojen kustannuksista, nykyisin jakelu vastaa noin kolmanneksesta kustannuksista.
Postivolyymin laskiessa edelleen, nykyinen jakelumalli johtaisi toimialan 320 miljoonan euron vuotuiseen alijäämään vuoteen 2030 mennessä.
Medialiiton mukaan Postin ongelmana on toimiminen samanaikaisesti yhteiskunnallisen palvelun tuottajana jakelussa sekä markkinatoimijana kilpailluilla liiketoiminta-alueilla. Selvityksessään se päätyi esittämään nykyisen Postin jakamista kahteen. Säännölliset jakelupalvelut kilpailuttaisi ja jakaisi tuottajan roolissa julkinen riippumaton taho. Kilpailun pitäisi kattaa koko jakeluvolyymi, ei pelkästään nykyistä yleispalvelutuotetta eli postimerkkikirjettä.
Spring-konsulttitalo esittää täksi tahoksi esimerkinomaisesti Traficomia, liikenteen ja viestinnän lupa-, rekisteri- ja valvontaviranomaista.
”Kun jakelun volyymit pienenevät, tarvitaan uusia tapoja kuluttajia palvelevan kustannustehokkaan jakelun tuottamiseksi. Valtiolla on tässä avainrooli sekä postilain säätäjänä että Postin omistajana”, toteaa Medialiiton hallituksen puheenjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi.
Taajamissa kahdesta päivittäisestä jakokerrasta olisi siirryttävä yhteen, mahdollisimman varhaiseen jakokertaan.
Myös Posti on investoinut jakeluliiketoimintaan ostettuaan vuoden alussa Alma Medialta Alma Manu -jakeluyhtiön. Posti on sitoutunut sanomalehtien varhaisjakeluun niin kauan kuin kysyntää on.
Kangaskorpi johtaa konsernia, joka kustantaa yli sataa lehteä, maakuntalehdistä kaupunkilehtiin.
"Pomminvarmasti sanomalehtiä on jaettavana vielä vuonna 2030!"
"Kyllä on", säesti tiedotustilaisuudessa Sanomalehtien Liiton hallituksen puheenjohtaja ja Helsingin Sanomien liiketoimintajohtaja Petteri Putkiranta.Kangaskorven mukaan suuri osa kuluttajista haluaa lehtensä paperille painettuna. Digitalisaatio etenee, mutta hitaasti.
Medialiiton toimitusjohtajan Jukka Holmbergin mukaan sanomalehtikustantajien tuloista tuli vuonna 2018 printistä 85 prosenttia. Aikakausmedian liittojohtajan Mikko Hoikan mukaan aikakausmedioiden tuloista 95 prosenttia tulee painetuista lehdistä.
Valtion ensi vuoden budjettiriihestä toimiala ei odota eikä vielä esitä jakelutukea.
Medialiitto on tyytyväinen, että Antti Rinteen (sd) hallitus on päättänyt selvittää vaihtoehtoja jakelun turvaamiseksi koko maassa. Näin hallitus haluaa varmistaa moniäänisen tiedonvälityksen. Päätöksiin liitto uskoo päästävän ensi vuoden aikana.
Lue lisää: Postin jakelu keskitettävä yhteen mahdollisimman varhaiseen jakeluun, ehdottaa Medialiitto
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

