Mateennahasta koukuttavia nahkatuotteita
Yrittäjä Ossi Kumpulainen vastaa myymälän ja verstaan toiminnasta. Kesämyyjää tarvitaan sesongin aikana. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoMIKKELI (MT)
Tuhansien järvien maan voisi kuvitella olevan kalannahan jalostuksen eturivissä. Näin ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi Islannissa lohen ja kissakalan nahkaa parkitaan tehdasmaisesti.
Pula-aikana kalannahasta osattiin meilläkin tehdä kenkiä ja kotitarve-esineitä. Kotiliedessä mainostettiin jopa tanskalaisia käsilaukkuja, jotka oli valmistettu punakampelan nahasta.
Laukkukauppias vakuutteli ennakkoluuloisille, että punakampelan nahka vastaa kestävyydeltään täysin aikaisempia laukkunahkoja. Myös hienostunutta pintakuviota huomattiin kehua.
Kestävyyttä saa nykypäivänäkin vakuutella, mikkeliläinen yrittäjä Ossi Kumpulainen Kalaparkki Oy:stä kertoo. Lompakoita ja avaimenperiä usein myös nuuhkaistaan, koska nahan epäillään haisevan kalalta.
”Edelleenkin ihmisiä pystyy hämmästyttämään päivittäin. On asiakkaita, jotka eivät ole koskaan kuulleetkaan kalannahkatuotteista.”
Kumpulainen ehti työskennellä pitkän rupeaman tietotekniikan ammattilaisena. Jokunen vuosi sitten hän päätti vaihtaa alaa.
Erikoistuminen kalannahkaan ei suinkaan johtunut sattumasta.
Nyljetty nahka oli ikänsä kalastaneelle miehelle tuttu materiaali. Korvan taakse oli jäänyt jo 80-luvun lopulta uutinen, jossa kerrottiin alan pioneerin Liisa Saarnin tutkimustuloksista Kuopion käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa.
Varsinaista koulutusta ei alalle ollut kansalaisopistojen kursseja lukuun ottamatta.
Kumpulainen keräili tiedon muruja sieltä täältä ja teki kokeiluja. Hän kävi muun muassa Dublinissa ja Sigtunassa tutustumassa parkitsemisen ja ompelun taitajiin.
”Kalannahka tuntui riittävän erikoiselta haasteelta. Kuka tahansa ei pysty tätä työtä heti jäljittelemään.”
Pienisuomuinen mateennahka on nahkurin päämateriaali. Siitä saa hyvin sileäpintaisen lopputuloksen toisin kuin hauesta, jonka suomutaskut ovat syviä.
Mateen pintakuviossa on ripaus luksusta. Se tuo monen asiakkaan mieleen käärmeen tai arvoliskon nahan.
Myymälässä on esillä myös hauen, lohen, kuhan ja jopa kissakalan nahasta tehtyjä tuotteita. Kissakalan nahka on peräisin itse pyydetystä Jäämeren saaliista.
Tuotantoon sisältyy parikymmentä käsityövaltaista vaihetta. Kaikki alkaa kuitenkin mateenpyyntikaudesta, jolloin yrittäjä kerää kalakauppiailta nahkoja pakastimeensa.
Työstön aluksi limaisia nahkoja liotetaan pesuaine-ja suolavedessä. Muutaman päivän kuluttua puhdistus sujuu käsin teräslastalla.
Sitten on vuorossa parkitusta edistävä happokäsittely, jonka jälkeen nahat upotetaan noin kolmeksi viikoksi parkitusliemeen.
Kalannahkaa voi värjätä, mutta yrittäjä suosii kasviperäisestä parkitusliemestä syntyviä luontaisia värisävyjä.
”En mielelläni lähde kromiparkituksiin, joita käytetään paljon esimerkiksi Islannissa. Kromi on kova ympäristömyrkky.”
Parkituksen jälkeen nahat rasvataan ja pingotetaan kuivumaan. Kun taustapuoli on hiottu ja pinta vielä kerran rasvattu, tuote on valmis ompelua varten.
Kumpulainen teettää ompelutyön alihankintana. Esimerkiksi lompakot ommellaan Äetsän seudulla.
Yrittäjä on tyytyväinen viime kesän sesonkiin. Matkailijavirta keskittyi hänen mielestään yllättävänkin jyrkästi juhannuksen ja koulujen alkamisen välille.
Vakituisia työntekijöitä ei vielä ole. ”Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on iso kynnys. Toivon mukaan se on totta ensi vuonna.”
Myymälän suosituimpia tuotteita ovat lompakot, avaimenperät ja vyöt.
”Kalannahasta tehdään kenkiäkin, mutta ei vielä meillä. Lontoossa voi käydä ostoksilla. Pariisin muotimessuilla kalannahka on ollut useita kertoja esillä”, alaansa seuraava yrittäjä kertoo.
Lohennahka on Kumpulaisen mukaan melko hyvin tunnettu materiaali eri puolilla maailmaa. Sitä saattaa löytyä esimerkiksi golfaajien varusteista.
Oma lukunsa on Kaukoitä. ”Aika moni suomalainen on tuonut Thaimaan tuliaisina rauskunnahkaisen lompakon tai käsilaukun.”
Kalannahka on viime vuosina vetänyt puoleensa kymmeniä uusia harrastajia.
Kumpulainen kävi elo–syyskuussa opastamassa parkitsemisesta innostuneita kurssilaisia Kalajoella. Työpajat ovat osa Maaseudun Sivistysliiton Poukama-hanketta.
Kalannahalla on yrittäjän mielestä mahdollista menestyä Suomessa nykyistä laajemmin. Kaupallisen toiminnan kasvu edellyttäisi hänen mielestään käsityöyrittäjien yhteistyötä.
”Kalannahkaa voi käyttää kuten mitä tahansa muutakin nahkaa. Mahdollisuuksia on paljon.”
TARJA HALLA
Edelleenkin
ihmisiä pystyy hämmästyttämään päivittäin. On
asiakkaita, jotka eivät ole
koskaan kuulleetkaan
kalan-
nahkatuotteista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
