Todistajat maitokäräjillä: Valion saalistushinnoittelu ajoi pienet meijerit pulaan – perusmaidon hinta laski noin kymmenen senttiä

Juristit valmistautuivat perjantaina maitokäräjien istuntoon Helsingin käräjäoikeudessa. Vasemmalla Valiota edustavan Castrén & Snellmanin väkeä ja oikealla Maitomaata ja Maitokolmiota edustavan Mentula & Väätäisen. Kuva: Sanne Katainen

"Aiheutui varmasti", vastasi Robert Ingman Helsingin käräjäoikeudessa perjantaina kysymykseen, aiheuttiko Valion saalistushinnoittelu vuonna 2010 vahinkoa meijeri Maitomaalle.

Ingman oli todistajana Valion ja Maitomaan sekä Maitokolmion välisessä vahingonkorvausoikeudenkäynnissä. Hän todisti pienten meijereiden kutsumana ja toimi vuonna 2010 Arla Ingmanin toimitusjohtajana.

Arla Ingman oli yksi yrityksistä, jotka joutuivat vaikeuksiin Valion saalistushinnoittelun vuoksi.

Toinen ahtaalle joutunut oli Satamaito.

"Satamaidon tulokseen ja kannattavuuteen vaikutus oli dramaattinen. Valion tarkoitus oli ajaa muut meijerit pois perusmaidon markkinoilta. Oli viikoista ja päivistä kyse, että ei lopetettu perusmaidon valmistamista", vuonna 2010 Satamaidon toimitusjohtajana toiminut Jarmo Oksman todisti. Nykyisin hän on Kuusamon juuston toimitusjohtaja.

Oksmanin mukaan hintojen lasku toi pienille meijereille isommat tappiot kuin Valiolle.

"Varsinkin pienillä perusmatojen osuus suhteessa liikevaihtoon oli suuri. Valiolla osuus oli pienempi. Satamaito lopetti 1,5 litran maidon valmistamisen, koska Valio laski sen hintaa vielä viisi senttiä muita maitoja enemmän."

Helsingin käräjäoikeudessa setvitään, ovatko meijerit oikeutettuja vahingonkorvauksiin ja minkä suuruisia ne ovat.

Valio ei istunnossa kiistä saalistushinnoittelua. Siitä Valio tuomittiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa 70 miljoonan euron sakkoihin vuonna 2016.

Alun perin kuudesta korvauksia vaatineesta meijeristä oikeudessa ovat nyt Osuuskunta Maitomaa ja Maitokolmio. Muiden kanssa Valio on sopinut korvauksista jo aiemmin (MT 18.1.).

Maitomaan vaatimus on yli 19 miljoonaa euroa ja Maitokolmion 10,3 miljoonaa.

Ingman ja Oksman kertoivat oikeudelle vuoden 2010 tapahtumista, jolloin Valion saalistushinnoittelu alkoi.

"Alkuvuonna kaupoilta tuli tieto, että käydään hintaneuvottelua ja pyydettiin tekemään tarjouksia. Joskus maaliskuun alun jälkeen paljastui, että hinnat ovat laskeneet voimakkaasti ja jouduimme pudottamaan hintoja kaupalle noin 11 senttiä keskimäärin", Oksman sanoi.

"Muistan hyvin selvästi, kun juuri ennen etelän talvilomia soitettiin, että on kriisi. Jo sovittuja hintoja laskettiin niin paljon, että ei minun urallani ollut ennen ollut. Kymmenisen senttiä, vastaa noin 20 prosenttia. Se oli erittäin suuri lasku", Ingman puolestaan sanoi.

Vuosina 2008–2009 markkinatilanne oli ollut tasainen ja normaali. Oksman ei muista mitään poikkeuksellista eikä Arlan tulo kiristänyt perusmaitojen kauppaa.

Molemmat arvioivat, että ilman Valion saalistushinnoittelua tilanne olisi jatkunut samanlaisena myös vuonna 2010.

Valiolle loi painetta Arla Ingmanin kasvusuunnitelma Arlan ostettua Ingmanin vuonna 2008. Tavoitteena oli 30 prosentin osuus perusmaidossa. Se olisi tarkoittanut noin seitsemän prosentin nousua.

Lisäksi Arlan ruotsista tuoman maidon arveltiin laskevan hintoja Suomessa.

Valio väittää, että Arla olisi alkanut laskea hintoja Valion saalistushinnoittelusta huolimatta.

Ingmanin mukaan se ei olisi ollut mahdollista, sillä Arla Ingmanin sisäinen tulostavoite oli korkea eikä katteissa ollut paljoa varaa. Tavoite tuli emoyhtiö Arlalta.

Robert Ingman ei ottanut kantaa korvaussummiin.

Korvaussummia käsiteltäneen tarkemmin tällä ja ensi viikolla. Silloin kuullaan molempien osapuolien taloustieteellisiä todisteluja.

Istunto jatkuu tänään Valion kutsumilla todistajilla. Äänessä on muun muassa Valion silloinen toimitusjohtaja Pekka Laaksonen.