Kiinalaiset sijoittavat ulkomaille rytinällä – Suomi Euroopan Kiina-riippuvaisimpia maita

Kiinalaisyritysten suorat sijoitukset ulkomaisiin yrityksiin ovat lisääntyneet. Toimialoista kiinnostavat entistä enemmän esimerkiksi matkailu, viihde ja teknologia. Kiinalaisia matkailualan ihmisiä kävi Valtimolla 2014. Kuva: Mikko Makkonen

Kiinalaisrahaa virtaa ulkomaille vuolaasti.

Kiinalaisyritysten tekemät suorat sijoitukset ulkomaille kasvoivat Kiinan kauppaministeriön mukaan tammi–syyskuussa 50 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Dollareissa eniten kiinalaissijoituksia on tänä ja viime vuonna tullut Eurooppaan, kertoi ekonomisti Riikka Nuutilainen Suomen pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos Bofitista keskiviikkona laitoksen Kiina-tietoiskussa.

Suomi on tänä vuonna saanut osansa: suorat sijoitukset ovat Nuutilaisen mukaan lisääntyneet.

Lisäksi suunnitteilla on useita hankkeita, kuten Kaidin biodiesellaitos Kemiin ja Camcin sellutehdas Kemijärvelle. China Railway Rolling Stock on tehnyt ostotarjouksen Skoda Transportation -konsernista, johon kuuluu suomalainen Transtech, joka pyörittää Otanmäen vaunutehdasta.

Kiinalaisyrityksiä kiinnostavat nyt rahoitus, kuljetus, teknologia, viihde ja matkailu. Aiemmin Kiina on sijoittanut etenkin metalleihin sekä energiaan – öljy-yhtiöihin ja sähkön tuotantoon.

EU-maista 2000-luvulla eniten suoria sijoituksia ovat Kiinasta saaneet Britannia, Italia, Ranska ja Saksa. Suomeen niitä on tullut maltillisesti, 103 miljoonaa euroa.

Suomen viennistä Kiinaan meni viime vuonna viisi prosenttia. Jos katsotaan Kiinan loppukysynnän osuutta Suomen bruttokansantuotteesta, Suomi on yksi Euroopan Kiina-riippuvaisimmista maista, sanoi tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen Bofitista.

Vuonna 2011 1,3 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta juonsi juurensa Kiinan loppukysynnästä. "Nykyään luku on korkeampi."

Asenteet kiinalaisinvestointeihin ovat Nuutilaisen mukaan tiukentuneet Euroopassa. Taustalla on epätasapuolinen markkinoille pääsy: Kiina rajoittaa ulkomaisia investointeja monilla toimialoilla, joilla kiinalaisyritykset toimivat Euroopassa.

Yhdysvalloissa kiinalaisyritysten ostotarjouksista yhä useampi käy läpi turvallisuustarkistuksen.

Viime vuonna Kiinasta ulos virtaavat suorat sijoitukset ylittivät ensi kertaa Kiinaan tulevat sijoitukset.

Kiina on viime vuosina helpottanut suoria sijoituksia ulkomaille: viime vuonna helpotettiin valuutan vaihtoa, 2014 investointiluvan hakemisen korvasi ilmoitusmenettely. Vain "sensitiiviselle" toimialoille tai alueille ja yli kahden miljardin dollarin sijoituksille vaaditaan hyväksyntä.

Nuutilaisen mukaan suorat sijoitukset ovat keino investoida ulkomaille, sillä ulkomaisten arvopaperisijoitusten tekemisessä kiinalaisyrityksille on rajoituksia.

Kiina myös ottaa kiinni muita maita: talouden kokoon suhteutettuna maan ulkomaisten sijoitusten kanta on paljon pienempi kuin kehittyneillä talouksilla. Viime vuonna Kiinan suorat sijoitukset olivat 128 miljardia dollaria, Japanin 129 ja Yhdysvaltojen 300 miljardia dollaria.

Talouskasvun hidastuminen Kiinassa on tehnyt ulkomaisista sijoituksista aiempaa houkuttelevampia.

Kommunistinen puolue täyttää 2021 sata vuotta. Maan virallisena tavoitteena on tuplata bruttokansantuote vuosien 2010–2020 välissä. Tämä edellyttää 6–8 prosentin vuotuista kasvua.

Bofitin syyskuussa antaman ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 6,5 prosenttia. Kasvu hidastuu ensi vuonna kuuteen ja sitä seuraavana viiteen prosenttiin.

Bofitin neuvonantaja Jouko Rautavan mukaan olisi parempi luopua numerotavoitteista. "Talouskasvua ei kannata yrittää pitää yllä hinnalla millä hyvänsä."

Jo nyt Kiina on yksi maailman velkaisimmista maista. "Velkaelvytyksellä tuetaan helposti tuottamattomia yrityksiä", Rautava sanoi. Velan osuus bruttokansantuotteesta on nyt Kiinassa 260 prosenttia.

Velka on keskittynyt etenkin valtion ja aluehallintojen yrityksiin, kertoi vanhempi ekonomisti Juusi Kaaresvirta Bofitista. Kotitalouksilla on hyvin vähän velkaa. Toisaalta juuri kotitalouksien velka on kasvanut tänä vuonna eniten, kun asuntojen hinnat ovat nousseet.

Kiinassa talouskasvun hidastumisen riskit nähdään – ja vastaus on kontrolli, joka tulee selkärangasta. "Viimeisen parin vuoden aikana poliittinen järjestelmä on käynyt siilipuolustukseen", sanoi yliopistonlehtori Mikael Mattlin Turun yliopistosta.

Valtaa on keskitetty. Kovan kurin linja on ajanut kansalaisyhteiskunnan ahtaalle. Mattlinin mukaan maa pyrkii tiedon ja yhteiskunnan kokonaisvaltaiseen kontrolliin. Kiinan turvallisuusintressi numero yksi on kommunistisen puolueen aseman säilyttäminen, muistutti Mattlin.

"Kiina on valmis uhraamaan hyvät taloussuhteet Yhdysvaltojen kanssa, jos (Donald) Trump ottaa yhden Kiinan politiikan pelimerkiksi neuvottelupöytään."