Kiina tuottaa jo neljä kertaa enemmän ketunnahkoja kuin Suomi

Saga Fursin joulukuun huutokaupassa oli mukana 200 ostajaa kaikilta päämarkkinoilta. Ketunnahoista myytiin vain noin puolet. Kuva Saga Fursin turkisvarastosta Vantaalta. Kuva: Kimmo Lunden

Kuva: Jukka Pasonen

Kiinalaiset lennättävät tuhansia sinikettu-uroksia jalostuseläimiksi Pohjanmaalta Kiinaan. Kiina on kasvattanut kettujen turkistuotannon arvioiden mukaan jo 10 miljoonaan nahkaan vuodessa. Suomen koko jalostettujen sini- ja hopeakettujen sekä näiden risteytysten tuotanto oli 2018–2019 tuotantokaudella 2,5 miljoonaa ketunnahkaa.

Kiinasta ja Aasiasta saapuvat ostajat ovat yksi merkittävimmistä ellei merkittävin ostajaryhmä Saga Fursin turkishuutokaupoissa Vantaalla.

Viime joulukuun turkishuutokaupassa tarjolla olleista ketunnahoista myytiin noin puolet, ja nahkojen hinnat laskivat keskimäärin yli viisi prosenttia syyskuun huutokaupasta. Suuri osa parempilaatuisista nahoista jätettiin myymättä.

Vähentyvätkö kiinalaisostot ja -ostajat, jos ketunnahkojen tuotantoa siirtyy laajemmin Kiinaan?

"Saga Furs pidättäytyy kommentoinneista", kuului Saga Fursin vastaus Maaseudun Tulevaisuuden esittämään suoraan kysymykseen.

"Kiinassa, siniketun päämarkkinalla, lämmin alkutalvi ja talouskasvun hidastuminen vaikuttivat huutokaupan myyntiin. Siniketunnahkojen välitön tarve oli rajallinen, ja todellinen markkinatilanne selviää vasta kauden seuraavassa huutokaupassa”, toimitusjohtaja Pertti Fallenius arvioi joulukuun turkishuutokaupan tulosta käsitelleessä pörssitiedotteessa 20. joulukuuta.

Joulukuun turkishuutokauppa on tyypillisesti maaliskuun ja kesäkuun huutokauppoja pienempi, turkistalojen täydennysostoja. Saga Fursin myynnistä yli puolet menee Kiinaan, HongKongiin ja Taiwaniin.

Saga Furs järjestää seuraavan huutokaupan 4.–13.3.2020, jolloin on tarjolla ketun- ja suomensupinnahkojen lisäksi myös minkinnahkoja.

Viikonloppuna sinikettu-uroksia lastattiin Kokkolasta rekkoihin ja edelleen Kiinaan lennätettäviksi. MT uutisoi vientioperaatiosta, joka on kuohuttanut turkiseläinten kasvattajia. Turkiskasvatus on Suomessa paljolti keskittynyt Pohjanmaalle. Jo vuosi sitten kiinalaiset veivät noin 5 000 eläintä Kiinaan kettujen jalostukseen.

Turkisten ylituotanto kysyntään nähden on koetellut taloudellisesti turkisten tuottajia.

"Tuottajien talous on kovilla. Talous- ja rahoitusneuvonnalla on ollut kysyntää", kuvasi tilannetta Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry - FIFUR:n viestintäjohtaja Olli-Pekka Nissinen.

Kasvattajain liiton jäsenmäärä laski viime vuoden loppuun mennessä lopetusten myötä alle 700:n. Vuotta aiemmin jäseninä oli 763 jalostajaa.

Siniketut ja niiden risteytykset ovat Suomessa taloudellisesti merkittävin turkistuotantoeläin. Maailman kokonaistuotanto ketuissa oli 12 miljoonaa nahkaa, joista siis Suomessa tuotettiin 2,5 miljoonaa. Minkkejä Suomen turkistuottajat kasvattivat 2018–2019 tuotantokaudella 1,9 miljoonaa. Suomensupia täällä kasvatettiin 160 000 nahkaa. Suomi on EU:ssa ainoa maa., jolle EU-komissio on myöntänyt poikkeusluvan supien kasvatukseen.

Puolet maailman turkiksista tuotetaan Euroopassa.

Lue lisää:

Kettukuljetukset Kiinaan peruuntuivat kuljetussäännön vuoksi – ulkomaiset rekat eivät saa tulla tyhjinä Suomeen tekemään keikkaa

Rannikon turkistuottajat miettivät tarjousta kiinalaistarhan ketuista

• - Turkistuotantotiloja Suomessa noin 700
• - 98–99-prosenttisesti vientituote
• - Turkiselinkeinon kokonaistyöllistävyys Suomessa noin 5 000
• - Viennin arvo 2019: noin 300 milj. euroa
• - Verokertymä alalta 2018: 139 milj. euroa
• Lähde: FIFUR