Palkittu lihakauppias uskoo suomalaiseen tuotantoon
Lihakauppias Anna Härön (edessä) usko tulevaisuuteen, yrittäjyyteen ja kotimaisuuteen palkittiin lauantaina, kun Agronomiliitto valitsi hänet vuoden vaikuttajaksi. Annan Villiliha -myymälän tiskin takana ahkeroi myös Kirsti Markkanen. Mauri Ratilainen Kuva: Viestilehtien arkisto”Itse tehden ja uskoen huomiseen”, ovat lihakauppias Anna Härön, 27, terveiset suomalaisille lihatiloille.
Härö tekee kuten sanoo. Annan Villiliha -lihakauppa aloitti toimintansa Helsingin vanhassa kauppahallissa kesäkuun alussa keskellä syvää lamaa.
Nuoren kauppiaan usko tulevaisuuteen, ruokaan ja omaan osaamiseen on huomattu Agronomiliitossa, joka on valinnut Härön vuoden vaikuttajaksi. Valinta julkistettiin liiton vuosijuhlassa lauantaina.
Härö opiskelee Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa pääaineenaan kotieläinten jalostustiede. Kandidaatintyö on viittä vaille valmis.
Maataloustieteiden pariin paljasjalkainen helsinkiläistyttö ajautui sattumalta.
Härö on valmistunut Harjun maatalous- ja puutarhaoppilaitoksesta ratsastuksen ohjaajaksi.
Muutama vuosi sen jälkeen hän tutki avoimen yliopiston tarjontaa ja löysi sieltä kotieläintieteen laitoksen järjestämän hevoskurssin.
Opinnot tiedekunnassa alkoivat vuonna 2011.
Annan Villiliha myy nimensä mukaisesti paljon riistaa sekä poroa. Tiskissä komeilee myös kokonaisia broilereita, karitsaa, possua ja nautaa.
Suomalaisen lihan hankkiminen on Härölle itsestäänselvyys.
”Ei ole mitään takeita, miten brasilialainen liha on tuotettu. Luotan suomalaiseen valvontaan, että se toimii ja eläimet voivat täällä hyvin.”
Härö haluaa kotimaista suosimalla myös työllistää suomalaisia.
”Suomalainen tuotanto ei saa hävitä. Meidän markkinamme on niin pieni, ettei siitä saa antaa siivua brasilialaiselle naudalle tai tanskalaisille kinkuille.”
Lihantuottajat kauppias on löytänyt googlaamalla ja puskaradion kautta. Osa on ottanut itse yhteyttä.
Koska tilat toimittavat pääasiassa kokonaisia ruhoja, Annan Villiliha ostaa täydennystä tukusta taatakseen esimerkiksi naudanpaistien jatkuvan tarjonnan.
Karitsanlihassa joudutaan turvautumaan aika ajoin uusiseelantilaiseen.
Lihakauppiaan uran ensi askeleet Härö otti yliopisto-opintoihin kuuluvan harjoittelun aikana.
Hän teki töitä Raaseporissa Mörbyn luomunautatilalla, joka harjoittaa suoramyyntiä.
”Hivuttauduin pikkuhiljaa kaupan puolelle.”
Myyntipaikka vanhasta kauppahallista löytyi sen remontin valmistumisen aikoihin, kun kävi selväksi, ettei halliin ole tulossa yhtään lihakauppaa.
”Ajattelin, että nyt tai ei koskaan.”
Härölle vanha kauppahalli on tuttu, hän työskenteli siellä monta vuotta kalamyymälän palveluksessa.
Vaikka yrityksellä on takanaan vasta puolisen vuotta, kauppias on tyytyväinen.
Asiakkaat ovat löytäneet monipuolisen lihatiskin ja sen ystävällisen ja asiantuntevan henkilökunnan.
MAIJA ALA-SIURUA
Ei ole mitään takeita, miten brasilialainen liha on tuotettu. Luotan suomalaiseen
valvontaan.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
