Tutkijoiden mukaan monet yritykset ovat pystyneet sanoittamaan ja visualisoimaan maaseutua mielikuvien kautta: "Usein ajatellaan, että maaseutu on takaperoinen eikä herätä mitään kiinnostusta"
Tutkimuksen mukaan alkoholin valmistus, kosmetiikka, ruoka ja elintarvikkeet, vaatetus ja tekstiilit, huonekalut ja design olivat tyypillisimmät paikkaseksikkyyttä markkinoinnissaan käyttävät alat.
Vaasan yliopiston monitieteisessä tutkimuksessa analysoitiin yrityksiä, jotka hyödyntävät maaseudun paikkaseksikkyyttä markkinointiviestinnässään. Tällaisia yrityksiä löytyi etenkin kuluttajatuotteita valmistavien yritysten joukosta. Kuva: Kuvat: Johannes Tervo, Sanne Katainen / Kuvitus: Juho LeskinenVaasan yliopiston tutkijoiden mukaan monet yritykset ovat pystyneet sanoittamaan ja visualisoimaan maaseutua mielikuvien kautta.
"Paikkaseksikkyys on uusi rohkea tapa käsitteellistää maaseutua. Uudenlainen visuaalisuus, urbaani elämä ja uusi sukupolvi luovat yhdessä uusia merkityksiä ja mielikuvia maaseudusta. Mielikuvissa korostuvat selkeys, minimalistisuus ja urbaanin elämäntyylin sekoittuminen maaseudun perinteiseen merkitysmaailmaan", tutkijat Niklas Lundström, Tuomas Honkaniemi ja Henna Syrjälä sanovat Vaasan yliopiston tiedotteessa.
Vaasan yliopiston monitieteisessä tutkimuksessa analysoitiin yrityksiä, jotka hyödyntävät maaseudun paikkaseksikkyyttä markkinointiviestinnässään. Tällaisia yrityksiä löytyi etenkin kuluttajatuotteita valmistavien yritysten joukosta.
Paikkaseksikkyyttä markkinoinnissaan hyödyntävistä yrityksistä tutkijat nostavat esimerkeiksi alkoholijuomayhtiö Kyrö Distilleryn, hunajaa valmistavan Sugardaddiesin ja pipostaan tunnetun Myssyfarmin.
Tutkimuksen mukaan alkoholin valmistus, kosmetiikka, ruoka ja elintarvikkeet, vaatetus ja tekstiilit, huonekalut ja design olivat tyypillisimmät paikkaseksikkyyttä markkinoinnissaan käyttävät alat.
"Usein ajatellaan, että maaseutu on takaperoinen eikä herätä mitään kiinnostusta. Nämä yritykset ovat onnistuneet kääntämään tämän positiiviseksi, ne ovat pystyneet sanoittamaan ja visualisoimaan maaseutua mielikuvien kautta", aluetieteen alalta tutkimusta tehnyt Lundström kertoo.
Kaikki haastatellut yritykset käyttivät visuaalisuutta brändinrakennuksessaan puhutellen trenditietoista, urbaania ja nuorta kuluttajaa.
"Y-sukupolvi luo maaseudusta uudenlaista kuvaa, jossa aitouden, avoimuuden, ekologisuuden, eettisyyden ja pienuuden teemat nivoutuvat tiiviisti toisiinsa", tutkijat toteavat.
Syrjälä selvitti tutkimuksessa kuluttajien näkemyksiä paikkaseksikkyyttä hyödyntävistä yrityksistä.
"Maaseudulla asuvat olivat ylpeitä yrityksistä, jotka edustivat omaa paikkakuntaa: ”Totta kai tuetaan naapuria”. Kaupunkilaisten asenteissa näkyi underdog-ilmiötä eli sympatiaa altavastaajille. Halutaan auttaa heikompiosaisia, pientuottajia", hän kertoo.
Lue lisää:
Taitavat yritykset hyödyntävät maaseudun paikkaseksikkyyttä
"Molemmat menevät päähän" – Kyrön tislaamo ja Myssyfarmi yhteistyöhön
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
