Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • huidunperä Koulumme ja lapsi-perheemme puhuttavat

    Peruskoulumme arki on näinä päivinä saanut edelleen aiheellisesti myönteistä julkisuutta osakseen, mutta nyt on tullut myös kritiikkiä. Sitä tulee nykyisin etenkin oppilaiden vanhemmilta.

    Kritiikki saattaa ihmetyttää, sillä äskeisinä vuosina peruskoulumme sai erityisen myönteistä, kansainvälistä huomiota osakseen. Alan ulkomaiset asiantuntijat totesivat tällöin sen suorastaan maailman ensimmäisiin kuuluvaksi opinahjoksi.

    Nyt ovat peruskoulumme oppilaat saaneet meillä median kuvausten mukaan aikaan melkoisen työrauhaongelman. Mannerheimin lastensuojeluliiton pääsihteeri Mirjam Kalland on juuri todennut, että opettajiemme totutut toimintatavat ovat joutuneet murrostilaan. Tähänastiset järjestyksenpitotoimet eivät yllättävästi enää ole kovinkaan hyväksyttyjä.

    Etenkin oppilaiden huoltajat ovat nyt aktivoituneet. Huoltaja nosti syytteen muun muassa, kun opettaja pyysi ensin häirikköoppilasta poistumaan luokasta, epäonnistui siinä, otti lopuksi lakin oppilaan päästä sekä talutti hänet käsivarresta rehtorin kansliaan.

    Kyse oli tällöin oppilaan pahoinpitelystä.

    Toisessa tapauksessa rehtori kehotti vanhempia hakemaan häirikkölapsensa pois loppupäiväksi. Seurauksena nämä kantelivat rehtorista aluehallintovirastolle. Ratkaisu sitten kuitenkin tapahtui rehtorin hyväksi.

    Mediamme on tehnyt tiettäväksi, että peruskoululaiset alakoululaisista alkaen ovat väli- ja oppitunneilla menettäneet malttinsa. He ovat käyttäytyneet väkivaltaisesti, heitelleet kivin ja kirjoin paikalla olijoita opettajaa myöten ja käyttäneet sopimatonta kieltä koulusta ja opettajista.

    Häiriköivän teinin taas todetaan tuntevan pahaa oloa. Häntä vaivaavat yksinäisyys, epävarmuus, tunnemyrskyt ja samalla huomion saamisen tarve. Seurauksena on monenlaisen häiriköinnin ohessa kiusaamisen tarve.

    Pääkaupunkiseudun koulun miesopettaja suorastaan erotettiin virastaan, kun hänen suullinen puheensa häirikköoppilaalle ei ollut auttanut, eli oppilas ei suostunut poistumaan ruokalasta. Kun opettaja ohjasi oppilaan selästä työntäen poistumaan, hänen tekonsa tulkittiin pakkokeinoksi.

    Kyseinen opettaja Antti Korhonen sanottiin irti. Se on herättänyt melkoista hämmästystä. Tiistaihin mennessä oli jo 214 000 kansalaista ottanut myönteisen, hyväksyvän kannan opettajan menettelyyn.

    Kun on etsitty syitä oppilaiden häiriökäyttäytymiseen, on viitattu perheiden nykyvaikeuksiin.

    Runsas pitkäaikaistyöttömyys vaikeuttaa monin tavoin perheiden asemaa. Ennen koulu ja opettajat olivat sitä paitsi vanhempien hyväksymiä ja arvostamia. Nyt vanhemmat, toistettakoon, ovat usein kriittisiä koulua ja opettajia kohtaan ainakin pääkaupunkiseudulla.

    Kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen totesi äskettäin julkisuudessa, että ”joidenkin häiriköiden oikeudet näyttävät olevan tärkeämpiä kuin opettajien ja opiskelunhaluisten lasten oikeudet”.

    Taiteilija Riiko Sakkinen puolestaan totesi puolisostaan, yläasteen ja lukion opettajasta: ”Hänelle oppilaiden ja vanhempien antamat tappouhkaukset ovat arkipäivää. Oppilaat potkivat automme peilit rikki hylättyjen arvosanojen jälkeen.”

    Ehdotuksia tehdään nykytilan korjaamiseksi. Entisiä koulurakenteita ehdotetaan palautettaviksi koulu- ja koululuokkayhteisöihin. Koulujen ryhmäkokojen supistamista ja erityisoppilaiden ja erityisopetuksen lisäämistä ehdotetaan.

    Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Seppo Mäkinen toteaa kiintoisasti, että peruskoulu ei meillä ole vuosiin vastannut ”huolestuttavan monen nuorukaisen oppimishaluun tuloksia tuottavalla tasolla”. Kirjoittajan mukaan se näkyy meillä jo akateemisissa ammateissamme. Nyt ehdotetaan varsinkin miesopettajien osuuden lisäämistä kouluihin.

    Kuvaava on myös tilasto maamme lääkäriksi opiskelijoista: Vuonna 1971 heistä 25 prosenttia oli naisia. Armeijan käyneet pojat saivat silloin jopa lisäpisteitä suostuessaan opiskelemaan nimenomaan lääkäriksi. Nyt alle 30-vuotiaista lääkäreistä miehiä on vajaat 30 prosenttia.

    Niin kertovat meillä nykyluvut ja -tilastot. Tasavertaisia kansalaisia kyvyiltään ja toimiltaan miehet ja naiset toki tässä maassa ovat, kun vallitsevia ongelmia hoidetaan ja ratkaistaan.

    HEIKINTYTÄR

    Avaa artikkelin PDF