Vahva yhteishenki loi Tanskan sikaihmeen
Vielä 150 vuotta sitten Tanskassa nähtiin nälkää. Nyt kääpiö ruokkii possuillaan kuusi kertaa oman väkimääränsä.
Nousu 1800-luvun sotien kurjistamasta ankeudesta kuulostaa tuhkimotarinalta. Nyt riitti nälkä, sanoi valtio ja päätti panostaa ruokaan. Se perusti maatalousyliopiston, satsasi tutkimukseen, rakensi rautatiet ja lauttaliikenteen ja edisti uusia lajikkeita ja koneistusta.
Sikaihmettä auttoivat lisäksi suotuisa ilmasto, tasainen maasto ja markkinoiden läheisyys.Maito oli ensimmäinen massatuote, josta alkoi voin ja juuston vienti. Myöhemmin sianliha lensi pekonina Britanniaan.
Tanskan tuottaja- ja neuvontajärjestön pääkonsultti Karsten Fleminin mukaan menestyksessä ehkä tärkeintä oli yhteen hiileen puhaltaminen ja osuustoiminta.
Viljelijät investoivat yhdessä teurastamoista koneisiin ja palovakuutuksiin. He saattoivat ajatella isosti mutta maksaa pienesti. Alkutuotanto kytkeytyi suoraan teollisuuteen ja vientiin.
”Osuustoimintapohja tarkoitti, etteivät viljelijät ja teurastamot kilpailleet keskenään. Tuotantorakenteestamme on tullut siksi niin vahva”, Flemin sanoo.
Suurin teurastamo on osuustoiminnallinen Danish Crown, joka yhdistyy piakkoin Ticaniin.
”Keskittyminen ei ole ongelma kilpailuviranomaisille, koska viemme sianlihasta yli 90 prosenttia. Kotimarkkinamme on Eurooppa ja koko maailma.”
Nykyisinkin tärkeää on tiedonvaihto: viljelijät kokoontuvat paikallisesti kuukausittain vaihtamaan ajatuksiaa ja vinkkejä.
Tanskan sianlihan viennistä jo kolmannes menee Kiinaan ja kaksi kolmannesta Eurooppaan.
”Tänä vuonna EU-markkinoille on myyty halvalla Venäjälle tarkoitettua lihaa, sillä ensin ovet sulki afrikkalainen sikarutto ja sitten Ukrainan kriisi. Meillä on sama vaikea tilanne kuin teilläkin: rehu on kallista ja liha halpaa”, Flemin sanoo.
Hän ei usko puheiden punaisen lihan epäterveellisyydestä kuihduttavan kysyntää. Aasian kasvu korvaa Euroopan vähenemistä.
Aasia voisi auttaa myös luomun kannattavuutta, sillä rehu on kallista. Tanskassa teurastetusta 18 miljoonasta siasta luomua on vain 100 000, mutta määrän odotetaan tuplaantuvan viidessä vuodessa.
Eija Mansikkamäki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
