Suomelta vastaesitys EU:n maataloustukileikkauksiin – "20 miljardia lisää maaseututukiin"

Hallitus on antanut Euroopan komissiolle vastaesityksen maatalouden kehittämistuista. Kuva: Lari Lievonen

Suomen tavoitteena on saada 20 miljardia euroa lisää maaseudun kehittämistukiin. Näin niihin kohdistuva budjettiaukko saataisiin kurottua umpeen.

Komission rahoitussuunnitelman mukaan maaseudun kehittämistukiin suunnattaisiin 79 miljardia euroa 2021–2027. Suomen tavoite on nostaa summa nykytasolle eli noin 100 miljardiin euroon. Suomen maaseudun kehittämistuet leikkaantuisivat nykyehdotuksen perusteella neljänneksellä kiinteillä hinnoilla mitattuna.

"Suomi on tehnyt vastaehdotuksen, jossa 20 miljardia palautettaisiin maaseudun kehittämiseen", Suomen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoo suunnitelmista EU-johtajien huippukokouksessa.

Joulukuun huippukokouksessa ei budjettipäätöksiä vielä tehdä. Niitä tehdään oletettavasti Suomeen puheenjohtajuuskaudella ensi syksynä.

"Budjetin loppusumma asettuu prosentin ja komission ehdotuksen väliin, eli suhteessa suurin piirtein nykyiselle tasolle. Jokainen maa kertoo itselle tärkeät painotukset ja lopulta todetaan, että tämä siirtyy Suomen puheenjohtajuuskaudelle. Aika alkaa loppua, että tämä parlamentti käsittelisi tämän asian ja saisi loppuun", Sipilä avaa torstain huippukokouksen agendaa.

EU-maksut ovat jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta nykyisin noin prosentin. Koska brexit supistaa EU-budjettia, jäsenmaat ovat olleet yksimielisiä siitä, että osa leikkauksista haetaan alue- ja maatalousrahoista. Samalla uudet haasteet, kuten EU:n puolustus, maahanmuutto ja tutkimus kasvattavat EU-budjettia. EU-mailla on eriäviä mielipiteitä siitä, tulisiko kokonaisbudjetin kasvaa, vaikka Britannia poistuu maksajista.

Myös Suomen hallituksessa on ollut erimielisyyttä siitä, miten EU-budjettia pitäisi rakentaa.

Sipilän mukaan uusiin haasteisiin suunniteltuja rahoja "ei lisättäisi sen vertaa kuin komissio on ehdottanut".

"On haettu tasapaino meille tärkeiden asioiden välillä", pääministeri valaisee Suomen kantaa.

Huippukokouksessa on määrä edistää myös Britannian EU-eroneuvotteluita. Kova brexit eli Britannian EU-ero ilman sopimusta on edelleen mahdollinen ja nyt jopa entistä todennäköisempi.

Tiistaista brexit-sovun äänestystä lykättiin Britanniassa, koska alkoi näyttää väistämättömältä, että maan hallituksen hyväksymä erosopimus häviäisi selvin luvuin.

Britanniassa hallitus, parlamentti ja kansa ovat jakautuneet vahvasti eron kannattajiin ja vastustajiin. EU:n muut maat sen sijaan ovat olleet hyvin yhtenäisiä. Jopa Irlanti on pysynyt muiden maiden rinnalla, vaikka sillä on paljon menetettävää.

Kipukohtana sopimusneuvotteluille on niin sanottu backstop. Jos brexit-sopimuksen hyväksymisen jälkeen alkavan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen ei saada sovittua tavaroiden, palveluiden ja ihmisten vapaasta liikkumisesta Britanniaan kuuluvan Pohjois-Irlannin ja Irlannin välillä, Pohjois-Irlanti pysyy EU:n tulliunionissa. Backstopilla estetään niin sanotun kovan rajan muodostuminen Irlannin sisälle.

Brexitin kannattajille backstop on ollut vaikea hyväksyä, koska silloin muodostuisi kova raja Pohjois-Irlannin ja muun Britannian välille. Brittimediat ovat väläytelleet, että pääministeri Theresa May jatkaa maansa parlamentin taivuttelua tai pyrkii saamaan EU:lta lisämyönnytyksiä jo neuvoteltuun sopimukseen.

Sopimusta ei kuitenkaan enää tulla avaamaan.

”Nykyinen brexit-sopimusluonnos on paras ja ainoa mahdollinen eikä sitä enää avata”, EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker painottaa.

EU on luvannut auttaa Britanniaa sopimuksen täytäntöönpanossa. Yksi mahdollisuus on julistus, jolla nykysopimusta voidaan täydentää.

"Irlannin kysymys on tunteita herättävä. Erosopimus ei ole uudelleenneuvoteltavissa mutta vakuutetaan vielä kerran, että backstop ei astu voimaan vaan uusi suhde korvaa sen", Sipilä kommentoi.