Koeviikot ja kirjoitukset stressaavat lukiolaisia, mutta yhdessä tekeminen auttaa – Ähtäri ja Parainen STT:n lukiovertailun kärjessä

Suomen lukiokoulutus on vertailun perusteella hyvin tasalaatuista. Kuvassa Loviisan lukion rehtori Laura Tenhunen (vas.) ja valmistuva ylioppilas Siru Jakobsson.  Kuva: LEHTIKUVA / Emmi Korhonen

STT:n lukiovertailun kärkilukiot ovat tänä keväänä suurista lukioista Pargas svenska gymnasium Paraisilta ja pienistä lukioista Ähtärin lukio. Pargas svenska gymnasiumille kyseessä on vuoteen 2014 ulottuvan tilastohistorian paras tulos. Ähtärin lukio taas oli ykkössijalla myös keväällä 2016.

Pargas svenska gymnasiumista tutkintonsa sai valmiiksi 58 lukiolaista, Ähtärin lukiosta 12. Lukiovertailussa suurten ja pienten lukioiden rajaksi on määritelty 50 valmistuvaa ylioppilasta.

STT:n lukiovertailussa verrataan lukiolaisten peruskoulun päättötodistusten keskiarvoja ylioppilaskirjoitusten tuloksiin. Huomioimalla näin opiskelijoiden lähtötaso saadaan osviittaa siitä, millainen vaikutus kullakin lukiolla on ollut oppimiseen.

Pelkkiä yo-kirjoitusten tuloksia tarkastelemalla kärkeen nousisi lähinnä lukioita, joihin pääsee jo valmiiksi taitavia opiskelijoita korkeilla keskiarvoilla.

Nykyistä yo-tutkinnon rakennetta mukaillen vertailuun poimitaan arvosanat äidinkielestä, parhaasta pitkästä aineesta ja kolmesta parhaasta muusta aineesta. Näiden perusteella kullekin lukiolle lasketaan vertailtava keskiarvo.

Vuosina 2022 ja 2023 keskiarvo laskettiin neljän aineen perusteella, koska moni lukiolainen suoritti tutkintoaan vielä vanhalla neljän pakollisen aineen rakenteella.

Suomen lukiokoulutus on vertailun perusteella hyvin tasalaatuista: vertailun 344 lukiosta 296:n vertailuluvut mahtuvat yhden arvosanan kokoiselle alueelle. Jos keskimääräisen lukion yo-keskiarvo siis nousisi tai laskisi puolella arvosanalla, lukio pääsisi joko aivan kärjen tuntumaan tai vertailun hännille.

Sekä parhaat että heikoimmat tulokset myös painottuvat pienille lukioille, joissa yksittäisten opiskelijoiden suoritukset heiluttavat tuloksia enemmän kuin isoissa lukioissa.

Millaista opiskelu sitten on ollut vertailun keskipaikkoja pitävissä "aivan tavallisissa lukioissa"?

Lukiotaipaleensa päättävä Siru Jakobsson Loviisan lukiosta kertoo nauttineensa etenkin vanhojentansseista ja useista ulkomaanmatkoista, joihin lukion kautta oli mahdollisuus. Loviisan lukion pieni koko oli myös miellyttävä.

”Kun meitä on ollut vain 17, se on ollut tosi turvallista. On uskaltanut helposti puhua ja olla yhdessä tunneilla. Suurimman osan kanssa olen ollut jo eskarista ellei päiväkodistakin lähtien, niin kaikki olivat tuttuja. Isossa lukiossa voisi olla tosi erilaista, en osaa edes kuvitella”, Jakobsson sanoo.

Pienen lukion huonoimpana puolena joitakin Jakobssonin toivomia kursseja ei järjestetty, koska osallistujia ei ollut tarpeeksi. Muuten lukio-opiskelussa ikävintä oli kova stressi kirjoituksista ja koeviikoista.

”Koeviikkojen sijaan pitäisi olla kokeita ympäri jaksoa, ettei tarvitsisi viime hetkessä päntätä ja stressata. Välillä voi olla kaksikin koetta samana päivänä, niin sitten koetat vain ulkoa opetella niitä asioita eivätkä ne jää päähän”, hän kertoo.

Turun klassillisen lukion taakseen jättävä Mikael Enbergin tunnelmat ovat kaksijakoiset. Tänä keväänä valmistuvat ovat ensimmäinen laaja ikäluokka, jolle joko lukion tai ammattikoulun suorittaminen on ollut pakollista. Enberginkin oppivelvollisuus on nyt suoritettu loppuun.

”Nyt on tosi jännä fiilis, kun on niin sanotusti vapaa. Kukaan ei enää sano, mitä pitäisi tehdä, eikä kellään muulla ole suunnitelmaa siitä, että mitä tulen tekemään. Nyt pitäisi itse tehdä, ja se on samaan aikaan pelottavaa ja tosi mukavaa ja jännittävää”, hän kertoo.

Lukiossa Enberg nautti etenkin yläkoulua laajemmasta vapaudesta vaikuttaa siihen, mitä aineita opiskelee mitenkin paljon. Silti lukiotaival vaati hikeä ja puurtamista, koska opiskeltavien asioiden määrä oli sen verran suuri. Lisäksi kirjoitukset ja etenkin niiden tulosten odottelu olivat rankkoja.

”Se on tietyllä tapaa ihmistä raastavaa, kun olet antanut suorituksen etkä voi enää tehdä mitään muuta kuin odottaa ja sieltä tulee mitä tulee”, Enberg sanoo.

Enberg muistelee lämmöllä myös toimintaa opiskelijakunnan hallituksessa. Hän oli sen kautta mukana järjestämässä parhaimmillaan satojen ihmisten tapahtumia.

”Suosittelen (opiskelijakunnan toimintaa) kaikille, jotka ovat vähänkään innostuneita mistään tuollaisesta. Se antaa hyviä ystäviä ja opettaa paljon sellaista, mitä tavalliset lukio-opinnot eivät ehkä pysty antamaan”, hän kertoo.

Mitä Enberg ja Jakobsson sitten haluaisivat sanoa yhteiskunnallisille päättäjille, jos lukiolaisten oppimistuloksia ja hyvinvointia haluttaisiin parantaa?

Enbergin mielestä liian isot ryhmäkoot ovat selvä ongelma.

”Saattoi olla kursseja, joilla oli 30 ihmisiä. Se on järjetön määrä ihmisiä yhdellä kurssilla. Happi saattaa loppua luokasta, eikä opettajallekaan varmasti ole mieluista opettaa niin suurta ryhmää”, hän sanoo.

Hänen mielestään kannattaisi myös laajentaa yhtä lukion parhaista puolista eli sitä, että etenkin yleisimpiä kursseja saattoi olla valittavissa eri aikoihin. Tällöin omaa lukujärjestystään pystyi muokkaamaan itselle sopivaksi. Enberg ei ole yhtään aamuihminen, joten mahdollisuus painottaa opiskelua iltapäivien suuntaan paransi hänen jaksamistaan huomattavasti.

Jakobsson taas toivoisi koeviikkojen tasaisemman jakamisen lisäksi pienille lukioille enemmän mahdollisuuksia järjestää kursseja myös silloin, kun osallistujia on vähän.

Lukiolaisten hyvinvointia mietitään lukioissakin jatkuvasti, kertoo Loviisan lukion rehtori Laura Tenhunen. Heillä se on näkynyt muun muassa sillä, että lukioon on palkattu lukiocoach eli -valmentaja. Lukiocoach toimii turvallisena aikuisena, johon voi matalalla kynnyksellä ottaa yhteyttä ja joka järjestää erilaisia hyvinvointiin liittyviä tapahtumia.

Esimerkiksi kun hyvinvointikyselystä kävi ilmi, että monilla lukiolaisilla aamiainen jää usein väliin, lukiocoach alkoi järjestää yhteisiä aamupuurohetkiä lukiolla kahdesti viikossa.

Tenhusen mukaan lukiossa näkyy se, että nykyiset lukiolaiset ovat korona-ajan yläkoululaisia. Monilla on aiempia ikäluokkia enemmän tukea vaativia ongelmia opiskelutaidoissa ja elämänhallinnassa.

”Osa kokee opintojen sisällön melko kuormittavana. Aiemmin ei ollut yhtä paljon tällaista jaksamiseen liittyvää haastetta”, hän kertoo.

Etenkin koeviikkojen rasittavuus on Tenhusen mukaan tunnistettu Loviisassa. Sitä on koitettu suitsia sillä, että koeviikkojen ensimmäinen päivä on niin sanottu etkopäivä, jolloin paikalla ovat aineenopettajien lisäksi erityisopettaja ja opinto-ohjaaja tukemassa opiskelua ja kokeisiin kertaamista.

”Jakson päättökoe on usein siellä koeviikolla, mutta olemme myös menneet siihen, että arvioitavia kokeita on pitkin jaksoa. Mietimme opettajakunnalla, miten näitä saisi vielä enemmän hajautettua, kun loppujaksollakin pitää jotenkin katsoa, mitä jakson lopulla on opittu”, hän sanoo.

Nykyisiä ja tulevia lukiolaisia Jakobsson ja Enberg haluavat rohkaista kokeilemaan kaikkea ja ottamaan rennosti.

”Tämän viimeisen vuoden olen stressannut ihan kauheasti. Ei kannata, lukio kestää vain kolme vuotta, ja siitä kannattaa nauttia ja osallistua kaikkeen mahdolliseen. Stressata voi myöhemminkin, ja kirjoituksia voi aina korottaa”, Jakobsson sanoo.

”Olkaa rohkeita: ikinä ei tiedä, mitä oikeastaan tulee vastaan. Yrittäkää yleissivistää itseänne kaikista aineista ja nauttia niistä. Ja kokeilkaa asioita, yrittäkää. Ei haittaa, vaikka epäonnistuu. Nyt on aikaa saada niitä kokemuksia”, sanoo Enberg.

STT vertaili toisiinsa lukiopaikkansa syksyllä 2021 vastaanottaneiden sisääntulokeskiarvoja sekä keväällä 2024 ylioppilastutkintonsa suorittaneiden yo-kokeiden tuloksia. Muuttujista käytettiin koulukohtaisia keskiarvoja. Tarkastelussa oli mukana 344 lukiota.

Vertailuun on laskettu kullekin kokelaalle keskiarvot äidinkielestä, parhaasta pitkästä aineesta ja kolmesta muusta parhaasta koetuloksesta sekä laskettu näistä koulukohtainen keskiarvo. Vuosina 2022 ja 2023 tarkastelussa oli neljä koetta, koska merkittävä osa tutkintonsa suorittaneista teki sen vielä vanhalla neljän pakollisen kokeen rakenteella. Eri tavoin lasketut vertailuluvut eivät ole vertailukelpoisia keskenään.

Vertailun tulokset näyttävät, kuinka opiskelijoiden opintotulokset ovat muuttuneet lukion aikana. Pelkkiä ylioppilaskokeita vertailemalla kärki koostuisi lähinnä lukioista, joihin pääsee vain jo valmiiksi koulussa hyvin menestyneitä opiskelijoita korkeilla keskiarvoilla.

STT:n lukiovertailun yksi heikkous on se, ettei eroja yläkoulujen arvostelukäytännöissä ole otettu huomioon. Yo-kokeet arvostellaan valtakunnallisesti, ja niiden tulokset ovat siten vertailukelpoisia keskenään. Yläkouluissa sen sijaan eri opettajat antavat arvosanansa itsenäisesti.

Muita heikkouksia löytyy siitä, että lukion keskeyttäneet tai muuten kuin kolmessa vuodessa suorittavat sekä IB-linjalla opiskelevat vaikuttavat lukionsa sisäänpääsykeskiarvoon, mutta he eivät näy vertailuvuoden yo-tulosten tutkintokeskiarvoissa.

Vertailuun ei ole otettu mukaan lukioita, joiden lähtökeskiarvoja tai yo-tuloksia ei löydy Opetushallituksen tai ylioppilastutkintolautakunnan aineistoista.

STT on tehnyt lukiovertailunsa syksystä 2012 lähtien.

Suuret lukiot (51 kirjoittajaa tai enemmän)

1. Pargas svenska gymnasium, Parainen

2. Tampereen yliopiston normaalikoulu, Tampere

3. Brändö gymnasium, Helsinki

4. Kyrkslätts gymnasium, Kirkkonummi

5. Etelä-Tapiolan lukio, Espoo

6. Gymnasiet Lärkan, Helsinki

7. Nousiaisten lukio, Nousiainen

8. Ekenäs gymnasium, Raasepori

9. Gymnasiet Grankulla samskola, Kauniainen

10. Ressun lukio, Helsinki

11. Katedralskolan i Åbo, Turku

12. Korsholms gymnasium, Mustasaari

13. Borgå Gymnasium, Porvoo

14. Vasa övningsskola, Vaasa

15. Porkkalan lukio, Kirkkonummi

16. Paimion lukio, Paimio

17. Puolalanmäen lukio, Turku

18. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio, Turku

19. Haukiputaan lukio, Oulu

20. Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Helsinki

21. Pirkkalan yhteislukio, Pirkkala

22. Kuninkaantien lukio, Espoo

23. Otaniemen lukio, Espoo

24. Tölö gymnasium, Helsinki

25. Mäntsälän lukio, Mäntsälä

26. Oulun normaalikoulu, Oulu

27. Kastellin lukio, Oulu

28. Iisalmen lyseo, Iisalmi

29. Muuramen lukio, Muurame

30. Kerttulin lukio, Turku

Pienet lukiot (50 kirjoittajaa tai alle)

1. Ähtärin lukio, Ähtäri

2. Kuhmoisten yhtenäiskoulu, Kuhmoinen

3. Parikkalan lukio, Parikkala

4. Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, Helsinki

5. Lovisa Gymnasium, Loviisa

6. Euran lukio, Eura

7. Sodankylän lukio, Sodankylä

8. Padasjoen lukio, Padasjoki

9. Paltamon lukio, Paltamo

10. Mynämäen lukio, Mynämäki

11. Tervolan lukio, Tervola

12. Pudasjärven lukio, Pudasjärvi

13. Toholammin lukio, Toholampi

14. Utsjoen saamelaislukio, Utsjoki

15. Helsinge gymnasium, Vantaa

16. Punkalaitumen lukio, Punkalaidun

17. Kristinestads gymnasium, Kristiinankaupunki

18. Mäntyharjun lukio, Mäntyharju

19. Kurikan lukio, Kurikka

20. Svenska samskolan i Tammerfors, Tampere

21. Nakkilan lukio, Nakkila

22. Posion lukio, Posio

23. Karis-Billnäs gymnasium, Raasepori

24. Taivalkosken lukio, Taivalkoski

25. Topeliusgymnasiet i Nykarleby, Uusikaarlepyy

26. Joroisten lukio, Joroinen

27. Sysmän Lukio, Sysmä

28. Pedersöre gymnasium, Pedersöre

29. Parolan lukio, Hattula

30. Akaan lukio, Akaa