Kemianteollisuuteen kehitettiin uusi oppisopimusmalli työvoimapulan helpottamiseksi: Nuoret jo alaikäisinä töihin tuotantoon

Laboratorioalan perustutkintoa Stadin ammatti- ja aikuisopistossa opiskelevat Ahmed Ismail, Helmi Söderlund, Maryam Mohamed ja Sara Porola eivät tarvinneet lisähoukuttelua alalle. Kaikki nauttivat jo peruskoulussa kemian opiskelusta. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen.  

Kemianteollisuuden alalle on kehitetty uusi oppisopimusmalli, joka mahdollistaa sen, että jopa alle 18-vuotiaat laboranttiopiskelijat voivat päästä mukaan tuotantoon. Kemianteollisuus ry:n ja Ammattiliitto Pron perjantaina esittelemä oppisopimusmalli on tarkoitettu 16–20-vuotiaille nuorille, jotka opiskelevat laboratorioalan ammatillista perustutkintoa.

”Aiemmin teollisuudessa haasteena on ollut se, etteivät alle 18-vuotiaat pääse tuotantoon. Nyt he pääsevät. Toinen on palkkaus. Kun osaaminen karttuu, myös palkka kasvaa”, Kemianteollisuuden johtava asiantuntija Anni Siltanen kertoo uudesta mallista STT:lle.

Tavoitteena on parantaa alan maanlaajuista työvoimapulaa. Laboranttitutkinto on vaikea. Tutkinto vaatii paljon matematiikan ja kemian teoreettista osaamista, sanoo Ammattiliitto Pron sopimusalavastaava Taru Reinikainen STT:lle.

”Meillä on ollut oikeasti vaikea saada alalle opiskelijoita.”

Etenkin maakunnissa on kärsitty osaajapulasta. Pääkaupunkiseudulla ja Turussa työpaikat saadaan hyvin täytettyä, mutta muualla maassa yritykset ovat kärsineet työvoimapulasta. Työvoimaa kaivataan lisää niin Kuopion seudulle, Kokkolaan, Kymenlaaksoon kuin Porvooseen.

”Näillä alueilla on tarjolla hyviä työpaikkoja, mutta ei yksinkertaisesti hakijoita”, Reinikainen sanoo.

Oppisopimusmalli aloitetaan viiden pilottiyrityksen ja neljän yhteistyöoppilaitoksen voimin. Hakuaika alkaa ensi vuoden tammikuussa, ja valitut laboranttiopiskelijat aloittavat työpaikoilla syksyllä 2024.

Samanlainen pilottikokeilu aloitettiin vuosi sitten prosessiteollisuudessa yhdessä Teollisuusliiton kanssa.

Reinikaisen mukaan oppisopimusmalli onkin loistava esimerkki siitä, kuinka työnantajat ja liitot voivat yhdessä kehittää alaa ja vastata työvoimapulaan.

Laboratorioalan perustutkintoa Stadin ammatti- ja aikuisopistossa opiskelevat Ahmed Ismail, Sara Porola, Helmi Söderlund ja Maryam Mohamed eivät tarvinneet lisähoukuttelua alalle. Kaikki nauttivat jo peruskoulussa kemian opiskelusta.

Uusi malli saa kuitenkin heiltä kannatusta.

”Kyllä se on paljon opettavaisempaa, että pääsee heti tekemään omilla käsillään käytännön töitä. Myös palkan saaminen lisää tosi paljon motivaatiota”, Mohamed kertoo.

Oppisopimusmallin opetus tapahtuu ensimmäisen vuoden aikana oppilaitoksissa, toinen ja kolmas vuosi yrityksessä. Työpaikalle tullaan siis noin vuoden opintojen jälkeen aluksi koulutussopimuksella. Noin 1,5 vuotta opinnoista tapahtuu oppisopimuksella.

Koulutussopimuksen aikana palkkaa ei saa. Palkka alkaa juosta, kun 1,5 vuoden oppisopimusjakso käynnistyy.

Alkuvaiheessa palkka on 60 prosenttia työehtosopimuksen 1-vaativuusluokan palkasta eli reilut 1 000 euroa.

Palkka nousee sitä mukaa, kun näyttöjä on suoritettu tarvittava määrä.

Kemianteollisuuden Siltanen uskoo, että malli tulee väkisinkin lisäämään alan vetovoimaa.

”Yritykset ovat lähteneet innolla mukaan. Hekin oivaltavat osaamispulan. Kun nuoret saadaan varhain mukaan työelämään, se lisää kiinnostusta teollisuusalaa kohtaan”, hän sanoo.

Aiemmin teollisuuslaitokset ovat rajanneet työturvallisuussyistä, ettei alle 18-vuotiaita oteta töihin, Pron Reinikainen sanoo. Tämän ikäisten perehdyttäminen vaatii myös yrityksiltä enemmän.

Tästä huolimatta yrityksetkin kokevat nuorten saamisen aiemmin työelämään hyödyllisenä.

”Yrityksistä on tullut viestejä, että kun nuori valmistuu kolmen vuoden opintojen jälkeen, niin yritykset käytännössä aloittavat työpaikalla uudelleenkouluttamisen ammattiin. Nyt pyrimme saamaan nuoret aiemmin töihin soveltamaan opittua teoriaa käytäntöön”, Reinikainen sanoo.

Liitot ovat suunnitelleet myös työpaikoille oppaat alaikäisten työntekijöiden osalta. Pilottiyritykset ovat myös sitoutuneet huolehtimaan nuorten riittävästä perehdytyksestä. Jokaisesta tuotantoon osallistuvasta nuoresta tulee tehdä myös ilmoitus aluehallintovirastoon.

”Turvallisuus on aina ykkösenä teollisuudessa”, sanoo Kemianteollisuuden Siltanen.