”Jos rahat ovat tiukalla, viljele täysillä viljaa”
Kun viljan hinta on alhaalla, moni viljantuottaja harkitsee erilaisten ”hömppäheinien” viljelyä. Agrimarket-ketjun Kasvuohjelma-tutkimusta vetävä agronomi Juha Salopelto kehottaa kuitenkin miettimään asiaa uudemman kerran.
”Jos rahat ovat tiukalla, kannattaa unohtaa hömppäheinät ja viljellä täysillä viljaa”, hän sanoo.
Salopelto myöntää, että hänellä on oma lehmä ojassa. Maatalouskauppa ja rehuteollisuus tarvitsevat viljaa, ja tuotantopanoksille halutaan kysyntää.
Hänen suosituksensa lähtevät kuitenkin yksittäisen tilan talouden näkökulmasta.
Salopellon mukaan kerääjäkasveista tarjolla oleva satanen voi houkutella. Niillä voi kuitenkin saada aikaan paljon satasta suuremman vahingon. Jos vilja ei kasva optimaalisesti, aluskasvi voi kasvaa sen yli ja pahimmillaan estää koko sadonkorjuun.
”Vihreä kasvusto viljan alla lisää myös homemyrkkyjen riskiä”, hän arvioi.
Suojavyöhykkeet ovat uudella tukikaudella toinen asia, joka näyttää kiinnostavan viljelijöitä. Ne pitää kuitenkin niittää ja korjata sato pois, Salopelto muistuttaa.
Jos naapurissa on kotieläintila, suojavyöhykkeen sato saattaa kelvata sinne kuivikkeeksi, mutta useimmilla viljatiloilla sille ei ole mitään käyttöä.
”Metsään sitä ei saa ajaa”, Salopelto huomauttaa.
Pro Agrian laskelmien mukaan viljan viljely kannattaa edelleen, mutta ei valtakunnan keskisadoilla. Hehtaarilta pitää saada kunnolla tonneja.
”Ihan ensimmäiseksi kannattaa miettiä, ovatko tilan lajikkeet ajan tasalla”, Salopelto sanoo.
Viime vuonna viljelijöiden tukihakemuksista löytyi yhteensä 136 ohralajiketta. ”Saana, Voitto ja Barke olivat aikanaan hyviä, mutta ne pitäisi jo unohtaa.”
Kasvinjalostajat ovat luvanneet, että sadoissa päästään eteenpäin 500 kiloa kymmenessä vuodessa. ”Lupaus on toteutunut. Uusilla lajikkeilla sadot ovat ihan eri mittaluokkaa kuin vanhoilla.”
Esimerkiksi Melius on virallisissa lajikekokeissa antanut 1 770 kiloa Saanaa suuremman hehtaarisadon. Lisäsadon arvo on Salopellon laskelman mukaan 226 euroa.
”Sillä kattaa vuodessa tapahtuneen hinnanlaskun ja ostaa siemenet.”
Lajikkeen valinnan jälkeen kannattaa miettiä lannoitusta. ”Uusia, satoisia lajikkeita pitää lannoittaa enemmän kuin vanhoja”, Salopelto korostaa.
”Jos ohran valkuaispitoisuus on 12 prosenttia, lannoitus on ollut kohdillaan. Jos se on alle 11 prosenttia, lannoitus on ollut pielessä.”
Kasvuohjelma-tutkimuksen mukaan lannoitukseen käytetty euro on saatu keskimäärin nelinkertaisena takaisin. ”400 prosentin tuotto puolen vuoden sijoitukselle”, Salopelto havainnollistaa.
Hän lupaa, että uusia lajikkeita ja lisälannoitteita on vielä saatavissa tälle kasvukaudelle.
Kolmas pohdittava asia on kasvinsuojelu. Sillä varmistetaan, että uuden ja hyvin lannoitetun lajikkeen koko satopotentiaali saadaan talteen.
Kasvuohjelmatutkimukseen liittyviä havaintokaistoja perustetaan tulevana kesänä Elimäelle, Vihtiin, Halikkoon, Loimaalle, Seinäjoelle ja Siilinjärvelle.
Satu Lehtonen
Juha Salopelto
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
