KOMMENTTI Harjuviljely tuotti reilun sadon
Rakensin viime syksynä omakotitalomme pihanurmelle Joensuuhun harjumaisen kohopenkin. Pohjois-eteläsuuntaisen harjun laki nousee vajaan metrin nurmikon yläpuolelle.
Aluksi kaivoin maan pintakerroksen pois. Kuopan keskelle laitoin pihalle jääneitä järeitä mäntypöllejä. Ajatuksena on, että hitaasti lahoavat suuret pöllit luovuttavat lämpöä usean vuoden ajan.
Pöllien väleihin änkesin oksia ja muuta pihalta löytynyttä puuta.
Seuraavaksi hain naapurilta pari peräkärryllistä lehtiä, joiden päälle asetin nurmituppaat väärinpäin. Niiden päälle panin kerroksen palanutta hevosenlantaa ja multaa.
Mullan valumisen estämiseksi väkersin penkin ympärille matalan lauta-aidan.
Penkin pohjoispäähän kylvin maa-artisokkaa, joka venähti kesän kuluessa miltei nelimetriseksi. Lämpimälle länsirinteelle istutin tomaattia, kurkkua, papua ja uudenseelanninpinaattia.
Viileämmällä aamuauringon puolella kasvoi sipulia, mangoldia, purjoa ja lehtikaalia. Viimeksi mainittu menestyi hyvin, ja lähes kaikki muut kasvit jäivät metristen kaalien varjoon.
Kohopenkin eteläpäätyyn istutin viisi kurpitsantaimea ja laelle sokerimaissia. Kurpitsat antoivat viileästä kesästä huolimatta kohtuullisesti satoa, mutta maissi ei ennättänyt tänä kesänä valmistua.
Ennen maa-artisokkien korjaamista 12 neliömetrin penkistä oli saatu noin 40 kiloa erilaista suuhunpantavaa.
Oma kohopenkkini on mukaelma saksalaisesta harjuviljelystä (hügelkultur), jossa penkkien sisään haudataan paksujakin puita.
TOPI LINJAMA
Lisätietoja verkossa:
http://pohjoinenpermakulttuuri.
wordpress.com/2011/07/28/
hugelkultur-kohopenkkien-
tuolla-puolen/
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
