Luonnonvalinta on suosinut maanviljelijöitä
Maataloutta harjoittaneiden ihmisten lukumääränsä kasvoi Lapissa 1700–1900-luvuilla nopeammin kuin perinteisiä elinkeinoja harjoittaneiden.
Turun yliopiston biologian laitoksen erikoistutkija Samuli Helteen johtama tutkimusryhmä tarkasteli 1700–1900-luvuilla Lapissa eläneen 2 938 saamelais- ja suomalaisperheen elinkeinojen vaikutusta perheiden syntyvyyteen ja kuolleisuuteen.
Karjanhoitoa harjoittaneiden suomalaisperheiden populaation kasvu oli vuosittain 6,2 prosenttia suurempi kuin perinteisiä kalastusta, metsästystä ja poronhoitoa harjoittaneiden saamelaisperheiden kasvu.
”Tutkimustulokset vahvistavat käsitystä, että luonnonvalinta on suosinut maataloutta harjoittavia ihmisiä, minkä seurauksena heidän lukumääränsä on kasvanut nopeammin kuin perinteisiä elinkeinoja harjoittavien lukumäärä”, Helle sanoo.
Tutkimuksessa pystyttiin ensi kertaa vertailemaan yksilötasolla ikäkohtaisen syntyvyyden ja kuolleisuuden suhteellista vaikutusta populaation kasvuun eri elinkeinojen välillä.
Yksi tärkeimmistä tapahtumista ihmislajin evoluutiohistoriassa on ollut asteittainen siirtyminen metsästäjä-keräilijätaloudesta maanviljelyyn. Tämä tapahtui useilla eri alueilla noin 11 000–12 000 vuotta sitten ja mahdollisti populaatiokoon kasvun sekä myöhemmin modernien yhteiskuntien synnyn.
”Tiedeyhteisöllä ei ole tällä hetkellä selkeää kokonaiskuvaa siitä, miten tämä murros elinkeinoissa vaikutti väestöön yksilötasolla”, Helle sanoo.
MT
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
