Suomen ensimmäinen ruokalukio kypsyy Loimaalla – "tämä on juuri meidän alueemme juttu"

Jere Järvinen (vas.), Janina Lehtilä, Heta Niittymäki ja Santeri Hakala valitsivat elintarviketuotannosta kertovan erikoiskurssin sen erilaisuuden vuoksi. 

Loimaan lukion ja ammattiopiston opiskelijoille on talven ajan tarjottu erityistä kurssia.

"Olipa kerran hampurilainen" -kurssilla perehdytään kokonaisvaltaisesti ruuantuotantoon yhden esimerkin, hampurilaisen, kautta.

Kurssilla yhdistellään eri oppiaineiden tietoa käytännönläheisesti. Kemian kautta on avattu hampurilaisen koostumusta ja matematiikan avulla sen hiilijalanjälkeä.

Ruuan tuotantoon on perehdytty sekä historian tunneilla että vierailulla nykysikalaan, jossa oppilaat tekivät ohjeistettuna normaalit aamutoimet. Lisäksi kurssilla on vierailtu muun muassa Elintarviketurvallisuusvirastossa (Evira), Turun yliopistossa ja elintarvikeyrityksissä.

Lukiolaiset Santeri Hakala ja Jere Järvinen kiinnostuivat kurssista, koska se tarjosi vaihtelua normaaliin opiskelurytmiin.

"Aion kirjoittaa biologian, mutta se ei ollut suorana valitsemiskriteerinä", Hakala kertoo.

"Muuten koulussa vain mennään oppitunnille ja ollaan siellä. Tässä on päässyt moniin mielenkiintoisiin paikkoihin, kuten sikalaan", Järvinen täydentää.

Ammattiopiston kokkilinjalla opiskelevat Heta Niittymäki ja Janina Lehtilä ovat pitäneet kurssia hyödyllisenä lisänä ravintola-alan arkeen.

"Tässä oppii näkemään, mitä ruoka sisältää", Niittymäki sanoo. "Nyt osaa ajatella enemmän, ettei aina valitse kaupasta kaikkein halvinta vaihtoehtoa."

Pari pohtii myös alanvaihtoa, mutta ruokatietous tarjoaa hyvät eväät arkieloon urahaaveista riippumatta.

"Kurssilla on oppinut sellaisiakin asioita, joita lähiympäristössä tehdään, joista ei ole ollut aiemmin tietoa", Lehtilä kertoo.

Ei kaikista ruokalukiolaisista tarvitse tulla alan ammattilaisia, mutta heistä tulee väkisinkin valveutuneita kuluttajia.

Elintarviketuotantoon ja ruokaketjuun liittyvä hampurilaiskurssi tarjoaa esimakua Loimaan lukion tulevaisuudesta.

Lukio aloittaa syksyllä luonnontiedelinjan, jonka opiskelijat perehtyvät elintarviketuotantoon. Linjan tarkoitus on helpottaa hakeutumista jatko-opintoihin muun muassa ruoka- ja elintarvikealoille. Tavoitteena on hyödyntää Loimaan viljavainioilla olevaa ruokaosaamista.

"Lukiota voisi kehittää vaikka minkä teeman pohjalta, mutta ruoka on tämän alueen vahvuus", lukion rehtori Hannu Lahti perustelee.

"Moni oppilaskin tulee sika- tai viljatiloilta, eli ruuantuotanto on täällä lähellä ihmisiä."

Linja painottaa matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa ja osin biologiaa. Opetus toteutuu lukion syventävien kurssien varassa, jotka lukiolaiset saavat itse valita.

"Elintarvikeketju on pohja, jota vasten opetamme näitä aineita. Ruokalukiomme kulkee tuotannosta kuluttajaan saakka, aivan kuten hampurilaiskurssi", lukion opetuksesta vastaavan Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Novidan johtaja Antti Virtanen kertoo.

Suomessa on 75 erityisen koulutustehtävän saanutta lukiota, jotka voivat painottaa tiettyjä oppiaineita valtakunnallisen opetussuunnitelman tuntijaosta poiketen. Loimaa tähtää tähän joukkoon ensi vuoden syksyksi. Kuva: Stiina Hovi

Loimaan lukiossa opiskelee noin 250 oppilasta, ja siellä toimii jo yksi erityislinja, urheilulinja. Luonnontiedelinjan tavoitteena on houkutella oppilaita, jotka eivät muuten hakeutuisi lukioon.

Linjan hakukiintiö on 20 oppilasta, mutta viime viikolla päättyneessä yhteishaussa sille haki vain 14 henkilöä. Koko lukion hakijamääräksi jäi 76, vaikka se on ollut viime vuosina välillä 70–90.

Antti Virtasen mukaan hakijamäärä on hyvä linjan ensimmäiselle vuodelle.

"Tänä vuonna Loimaan seudun ikäluokka on pieni", hän toteaa.

Rehtori Lahti linjaa, että opetus alkaa, vaikka kiintiö ei täyty.

Myös linjan kehittämistä jatketaan. Lukio hakee opetus- ja kulttuuriministeriöltä (OKM) erityisen koulutustehtävän statusta syksyksi 2019. Silloin se voi painottaa tiettyjä oppiaineita normaalista opetussuunnitelman tuntijaosta poiketen.

Status on arvovaltaisempi kuin lukioiden omilla koulutuslinjoilla, kuten Loimaan urheilulinjalla, jotka joutuvat sitoutumaan täysin valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan.

Erityisiä koulutustehtäviä on Suomessa myönnetty 75, muutamalle lukiolle useita. Lukioista 15 keskittyy luonnontieteisiin ja matematiikkaan, jota myös Loimaan lukio tavoittelee.

Loimaa aikoo erottua verrokeista korkeakouluyhteistyöllä. Turun ja Helsingin yliopistot sekä Turun ammattikorkeakoulu ovat sitoutuneet antamaan lukiolle linjaa tukevaa opetusta.

Opetus tapahtuu pääsääntöisesti Loimaalla esimerkiksi verkon välityksellä, mutta se sisältää myös vierailuja korkeakouluihin.

Suunniteltu yhteistyö on linjassa sen kanssa, miten OKM haluaa kehittää lukio-opetusta. Tammikuussa julkaistu ehdotus uudeksi lukiolaiksi sisältää lukioille velvoitteen järjestää osan opinnoista korkeakoulujen kanssa.

Antti Virtasen mukaan Novida sopi yhteistyöstä jo ennen lakiehdotusta ja se toteutetaan, vaikka vaatimus putoaisi valmiista laista.

"Jos vain touhuamme keskenämme, opetuksen laatu pysyy samana. Nyt on mahdollisuus tehdä siitä entistäkin laadukkaampaa", Virtanen perustelee.

Lisäksi Loimaan lukiossa on tavoitteena, että luonnontiedelinja tarjoaa jatkossa suoran jatko-opintopaikan määrätyille aloille. Valintakokeiden vähentäminen lukeutuu myös OKM:n kehitystavoitteisiin.

Suorasta opiskeluoikeudesta ei ole vielä sovittu ainakaan Turun yliopistossa, jossa nuoret pystyvät osallistumaan joillekin alan kursseille.

"On luontevaa, että paikallisyliopisto on mukana varsinaissuomalaisessa lukiohankkeessa", kommentoi apulaisprofessori, ruokatutkija Mari Sandell Turun yliopistosta.

Yliopisto on jo aiemmin tarjonnut yksittäisiä luentoja peruskoulu- ja lukioikäisille. Sandell on itse nähnyt, että nuoret innostuvat jo lyhyessä yliopistokontaktissa. Siksi hän uskoo, että erikoistuminen voi sytyttää kipinän nuorissa.

"Osaaminen ja motivaatio näkyvät pääsykokeissa. Ne ovat ihan erilaisia kuin nuorilla, joille ruoka on vain energiaa."

Ruokalukioidean esitti ensimmäinen siementuotantoyksikön johtaja Matti Puolimatka Eviran Loimaan-yksiköstä. Hän haluaa saada ruoka-alan mukaan Suomen talouden nousuun. 

Teemalukiota ehdotti ensimmäisenä Matti Puolimatka Eviran Loimaa-yksiköstä. Hänen mukaansa koulutus palvelisi nuoria ja itse ruoka-alaa.

"Suomen talous on kovassa nousussa, ja Varsinais-Suomessahan on työvoimapula. Nyt on tuhannen taalan paikka iskeä, että saamme ruoka-alan mukaan nousuun", Puolimatka kertoo.

"Ei kaikista ruokalukiolaisista tarvitse tulla alan ammattilaisia, mutta heistä tulee väkisinkin valveutuneita kuluttajia."

Idea alkoi kehittyä, kun lukion silloinen kemianopettaja pohti keinoja korostaa kemian merkitystä luokkahuoneen ulkopuolella. Esille nousi teoreettisten oppien merkitys ruuantuotannossa. Novidan johto innostui ajatuksesta ja Puolimatkan idea kaivettiin naftaliinista.

"Kukaan ei ole suhtautunut hankkeeseen kielteisesti. Kaikkien mielestä tämä on juuri meidän alueemme juttu", rehtori Lahti sanoo.

Ruokalukiota tukee seitsemän kummia: Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitosta, Juha Marttila MTK:sta, Minna-Mari Kaila maa- ja metsätalousministeriöstä, Matti Aho Evirasta, Mari Walls Luonnonvarakeskuksesta, keittiömestari Eero Vottonen ja professori Johanna Mäkelä Helsingin yliopistosta.

Kummeille ei ole määritelty rooleja. Puolimatkan mukaan elintarvikealalla laajalle yhteistyölle on kuitenkin tarvetta.

"Haluamme kaikin keinoin pitää ruokakulttuuria puheissa ja antaa sille nostetta."