Tippa tappaa ja ruokaviidakkoon hukkuu
”Kaksi kolmasosaa ennenaikaisista kuolemista johtuu elintapasairauksista, ja niistä puolet on sydän- ja verisuonitauteja”,Pekka Puska kertoo. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoProfessori Pekka Puska värvättiin 1970-luvulla laittamaan kuntoon Pohjois-Karjalan miehet. Kotisohvilla tuijotettiin ankeahkoa tv-ohjelmaa, jossa ruodittiin Viljon, Pentin ja muiden villapaitamiesten elintapoja.
Ne muuttuivat, mutta se ei Puskalle riittänyt: nyt hän vetää eläkeläisenä samaa projektia koko maapallolla.
”Minua revitään ympäri maailmaa!” hän sanoo työhuoneessaan Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella.
On nimittäin niin, että se, mikä aikanaan uhkasi suomalaista kansanterveyttä, uhkaa nyt monien maiden talous- ja sosiaalista kehitystä.
”Elintasosairaudet ovat vyöryneet kehitysmaihin ja ovat ylivoimaisesti suurin ongelma maailmanlaajuisesti. Kaksi kolmasosaa ennenaikaisista kuolemista johtuu elintapasairauksista ja niistä puolet on sydän- ja verisuonitauteja”, Puska kertoo. Näistä kuolemista jo neljä viidestä on kehitysmaissa.
Kovat rasvat ja tupakka vievät nyt Suomessa hautaan 80 prosenttia vähemmän ihmisiä kuin Pohjois-Karjala-projektin alkaessa vuonna 1972. Silloin yli puolet miehistä tupakoi, nyt vain viidennes. Syöpäkuolemat ovat puolittuneet, sydäntautien torjunta on tuonut terveitä eläkepäiviä ja myös mielenterveysongelmien puhkeaminen on myöhentynyt.
Uusia haasteita verrattuna 1970-lukuun ovat raskaan työn ja hyötyliikunnan vähentyminen ja sokerin kulutuksen kasvu.
Painonhallinnan perussääntö on sisään ja ulos menevien kaloreiden tasapaino, mutta erilaiset opit, teollisuus ja media ovat mutkistaneet viestiä. Yhteydet hämärtyvät ja dieettiviidakkoon eksyy.
”Tulee näitä, että kolesteroli ei olekaan vaarallista”, Puska tuhahtaa.
”Ravitsemus on monimutkaista ja kertoo erikokoisista riskeistä. Ei yksi johtopäätös kumoa tuhansilla tehtyjä tutkimuksia. Ihmiset tarvitsevat terveyslukutaitoa.”
Erityisen tärkeä taito se olisi nuorille. Vaikka nyt vanheneva väestö on aiempaa terveempää, tulossa on huonokuntoisia keski-ikäisiä. He ovat nyt niitä nuoria, jotka eivät liiku ja lihovat: istuvat tietokoneilla ja elävät makean ja rasvaisen napostelulla.
Siksi terveystietoa ei tule karsia koulun opetusohjelmasta, jotta jokainen sukupolvi kuulee perustiedot edes kerran, Puska sanoo.
Hän muistuttaa myös kotien vastuusta ja mallista.
”Se mihin olet lapsena tottunut, jatkuu pääsääntöisesti aikuisinakin. Jos kotona ja koulussa syödään kunnolla, ei ole tarvetta epäterveellisiin herkkuihin.”
Ilmaiseen kouluruokaan on totuttu ja sitä on helppo haukkua. Maksullisuus ei ole ratkaisu, vaan saisi yhä useamman jättämään kouluruuan väliin, Puska pelkää.
”Kouluruoka on kansallinen aarre, josta kuntien tulisi pitää kiinni eikä säästää. Kaikista ruuista ei tarvitse tykätä, mutta vanhempien ei pidä mennä mukaan mollaamiseen.”
Ravinnon, tupakan ja liikunnan ohella kansanterveydellä on neljäskin kulmakivi, alkoholi.
Se on Puskan mielestä suurin kansanterveydellinen peikko, sillä kulutus on nelinkertaistunut 40 vuoden aikana.
Hän puuttuisi hintaan ja saatavuuteen.
”Maailmanlaajuinen sääntö on vedenpitävä: mitä enemmän maassa ryypätään viinaa, sitä enemmän on suurkuluttajia ja haittoja.”
Niinpä hän kiristäisi verotusta ja sallisi ruokakauppojen myyvän enintään kakkosolutta, jonka alkoholimäärä olisi 3,7 prosenttia.
Tällä hetkellä vahvin maitokauppaolut sisältää 4,7 prosenttia alkoholia.
”Kyse ei ole laimentamisesta, vaan miedomman oluen panemisesta. Ihmiset saavat saunakaljansa ja bisnes pyörii edelleen.”
Puskan mukaan alkoholiveron neljä viimeistä korotusta eivät ole johtaneet tuonnin vaan valtion verotulojen kasvuun. Oluen kulutusta voidaan hillitä Puskan mielestä enemmän väkevyydellä kuin verolla.
Panimoliitto on eri mieltä. Sen mukaan veronkorotus on kasvattanut Viron-tuontia, ja koska veron osuus oluessa on 1,51 euroa eli usein yli puolet litrahinnasta, myös kotimaan myyntiä ja työpaikkoja auttaisi olutveron alentaminen.
Puska pelkää, että veroale lisäisi kulutusta ja haittoja.
”Kansanterveys on asetettava talouden edelle.”
EIJA MANSIKKAMÄKI
Jos kotona ja koulussa
syödään kunnolla, ei ole tarvetta
epäterveellisiin herkkuihin.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
