Kaakossa kaivataan lisää puun käyttöä ja kilpailua kauppaan
LAPPEENRANTA (MT)
Ruuan hinnan jakautuminen ketjun osapuolille kirvoitti kansanedustajaehdokkailta tiukkoja kommentteja MTK-Kaakkois-Suomen vaalipaneelissa Lappeenrannassa maanantaina.
”Jos ruuantuotanto kerran ajetaan alas, sitä ei hetkessä polkaista käyntiin”, perussuomalaisten ehdokas Ilpo Heltimoinen muistutti viitaten kauppojen jatkuvaan halpuuden tavoitteluun.
Huoltovarmuutta korosti myös vihreiden Kimmo Klemola.
Vasemmiston Timo Mykkä oli valmis leikkaamaan kauppojen katteita, muttei kertonut miten. ”Halpuutus otetaan jostain. Kaupat polkevat tuottajien tulot niin alas, ettei heitä pian ole.”
Mikko Valtonen SDP:stä toivoi pienempiä ketjuja takaisin mukaan alan kilpailuun.
Jukka Vuorinen (kesk.) totesi K-ja S-ketjun käyttävän asemaansa väärin. ”S-ryhmä ei toimi enää maatalouden puolesta vaan sitä vastaan.”
Kristillisten Hilla Ryösö nosti esiin Päivi Räsäsen (kd.) ehdotuksen elinkeinonharjoittajien ja viljelijöiden verohelpotuksesta kotimaisen tuotannon turvaamiseksi.
Pääministeripuolue kokoomukselta ei ollut paneelissa lainkaan edustajaa.
Paneelissa nousivat esiin myös julkiset hankinnat, joissa Etelä-Karjalalla ei ole kehumista. Lähiruuan ja kotimaisen ruuan käyttö julkisella sektorilla on maan vaatimattomimpia.
Yksi selkeä syy on ruotsalaisen maidon käyttö kouluissa, päiväkodeissa ja sairaaloissa, MTK- Kaakkois-Suomen toiminnanjohtaja Tuula Dahlman sanoo.
Se osoittaa Dahlmanin mielestä selvästi, että hinta on kilpailutuksen tärkein kriteeri.
Myös ostavien yksiköiden koko nousi esiin.
”Ovatko yksiköt jo niin suuria, ettei kukaan pysty enää toimittamaan sellaisia määriä lähiruokaa?” Heltimoinen kysyi.
Vahvalla metsätalousalueella puhuttiin paljon myös puusta. Puuta käytetään alueella tehokkaasti, mutta parantamisen varaa olisi muun muassa energia- ja rakennuskäytössä.
Puun arvo öljyn korvaajana on suuri. Klemola ehdotti tukea öljypolttimoiden vaihtamiseen pelletti- tai hakekattiloiksi autojen romutustuen sijaan.
Alemman tieverkon surkea kunto uhkaa jo huoltovarmuutta.
”Teiden ja siltojen kunnossapitoon on pakko saada rahaa, muuten eivät kulje ruuan eivätkä teollisuuden raaka-aineet”, kenttäpäällikkö Hannu Ripatti MTK:n metsälinjalta sanoi.
Moni ehdokkaista olisikin valmis suuntaamaan Helsinkiin suunnitellun Pisara-radan kustannukset ennemmin alemman tieverkon kunnostukseen ja luomaan pääkaupungin liikenteeseen kevyempiä parannuksia.
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
