Metsämustikka jää puolalaisen serkkunsa varjoon
Puolalaiset tähyävät pensasmustikoillaan samoille markkinoille suomalaisen luonnon- eli metsämustikan kanssa: Aasia vilahteli monta kertaa marjojen menekkiä edistävän kampanjan aloituskongressin puheenvuoroissa.
”Suomalaisten on yritettävä entistä paremmin tuoda esiin metsämustikan hyviä ominaisuuksia, jotka puolalaiset ja amerikkalaiset ovat ottaneet pensasmustikan myyntivalteiksi”, sanoo Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Simo Moisio.
Hän muistuttaa metsämustikan terveysominaisuuksien olevan huomattavasti viljeltyä serkkuaan parempia. ”Suomalaisilla marjoilla ei ole mitään hävettävää.”
Moision mielestä puolalaiset ovat ottaneet kampanjansa nettisivuille mallia Suomesta.
”Viljeltyä pensasmustikkaa, mansikkaa, vadelmaa ja mustaherukkaa kampanjoidaan osin samoilla argumenteilla kuin Arktiset Aromit ry on tehnyt vuosien mittaan.”
Hänestä on mielenkiintoista, että Puolan marjakongressiin kustannetuista suomalaisista alan edustajista kukaan ei edustanut julkista sektoria. Heitä ei myöskään ollut kongressissa puhuneiden puolalaisten joukossa.
”Suomessa vastaavassa tapahtumassa olisi vähintään puolet osallistujista ollut julkiselta sektorilta: yliopistoista, kouluista, kunnista, elykeskuksista, Maaseutuvirastosta ja maa- ja metsätalousministeriöstä. Tässä on syy, miksi Suomi on ajautunut taloudelliseen kriisiin ja entisten sosialistimaiden talous nousee.”
Suomalaisilla viljellyillä puutarhamarjoilla ei juuri ole asiaa EU:n markkinoille. Tuotantomäärät eivät riitä vientiin. Lisäksi tuoreena myytävien marjojen kotimainen kysyntä riittää nielemään täällä viljellyt kilot.
Sen sijaan metsämarjoilla voisi olla tulevaisuutta EU:ssa samalla tavalla kuin nyt Aasiassa.
”Erityisesti metsämustikka on terveysominaisuuksiensa takia haluttua tavaraa Kiinassa ja Japanissa”, Moisio sanoo. Hän huomauttaa, että luomulla ei niillä markkinoilla ole merkitystä, eikä se siellä ole myyntivaltti.
Maija Ala-Siurua
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
