Väestömaantiede on ylivoimaisesti tärkein syy Suomen verrattain alhaisiin koronatartuntamääriin: Meillä väki on hajautuneempaa kuin useimmissa muissa maissa
Jos suomalaiset voisivat asua omien mieltymystensä mukaisesti, selvästi nykyistä useampi muuttaisi maaseudulle, Juho Rahkonen kirjoittaa.”Joka niemeen, notkohon saarelmaan, kodin tahtoisin nostattaa.”
Suomalaiset ovat ottaneet nämä J. H. Erkon kirjoittaman Kansalaislaulun sanat omikseen, sillä Suomi on Euroopan mittapuulla harvaan asuttu mutta melko tiheään rakennettu maa. Meiltä ei puutu rauhallisia paikkoja, joihin voi halutessaan vetäytyä vaikkapa karanteenia viettämään.
Väestömaantiede on ylivoimaisesti tärkein syy Suomen verrattain alhaisiin koronatartuntamääriin: meillä väki on hajautuneempaa kuin useimmissa muissa maissa.
Jopa Ruotsissa väestö on enemmän keskittynyt kaupunkeihin, ja asutuskeskukset ovat siellä tiheämpiä. Kun Tukholmasta tai Uumajasta lähtee ajelemaan sisämaahan, huomaa heti, että siellä on selvästi vähemmän asutusta kuin Suomen maaseudulla. Saamelaisaluekin ulottuu Ruotsissa kauemmaksi etelään kuin meillä.
Keski- ja Etelä-Euroopassa maaseutu koostuu tiheästä kylämäisestä asutuksesta ja laajoista viljelyalueista, kun taas Suomen maaseutu on voittopuolisesti metsätalousaluetta, jota täplittävät yksittäiset pienet asutuskeskittymät.
Suomessa moni talo on ypöyksin, kaukana muusta asutuksesta. Sellainen on Euroopassa harvinaista.
Jos ei oteta laskuihin joitakin Itä-Helsingin tai Espoon maahanmuuttajavaltaisia lähiöitä, meillä ei oikeastaan ole sellaisia eurooppalaistyylisiä tiheästi asuttuja urbaaneja alueita kuin vaikkapa Ruotsissa, Britanniassa ja Belgiassa, joissa korona on päässyt riehumaan pahemmin.
Olen ollut jo pari kertaa toteuttamassa Luonnonvarakeskuksen toimeksiannosta Maaseutubarometria. Viime vuonna tehdyssä kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että suomalaiset liittävät maaseutuun myönteisiä mielleyhtymiä: viihtyisyys, vapaus, aitous, yhteisöllisyys ja ympäristöystävällisyys sekä ylipäänsä hyvä elämä liitetään selvästi enemmän maaseutuun kuin kaupunkiin.
Maaseudulla asuminen olisi monelle ihanteellinen ratkaisu, ja kaupungissa asutaankin monesti käytännön syiden pakottamana. Jos suomalaiset voisivat asua omien mieltymystensä mukaisesti, selvästi nykyistä useampi muuttaisi maaseudulle.
Tämä tulee ilmi esimerkiksi siitä kysymyksestä, jossa vertaillaan nykyistä ja mieluisinta asuinpaikkaa.
Toisaalta Suomen laaja pinta-ala mahdollistaa monenlaiset, väljemmätkin asumisratkaisut.
Kuuluisan kaimani Juho Kusti Paasikiven kerrotaan tokaisseen, että ”maantieteelle emme voi mitään”. Voisinkin jatkaa lisäämällä siihen: ”onneksi”.
Kirjoittaja on perheenisä, Taloustutkimus Oy:n tutkimusjohtaja ja luontokuvaaja Nurmijärveltä. Hän tarkkailee joka toinen viikko palstalla suomalaista yhteiskuntaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
