KANSAN SUUSTA Kuin tervan juontia
”Paina tyttö tervan kanssa mieleen”, neuvoi lappajärveläisisäntä tytärtään 50-luvulla. Jos mitä teetkin, tee tervan kanssa, neuvottiin Savonlinnassa. Se mikä tehtiin tervan kanssa, pysyi.
Vaikka tervaa ei tarvita suksiin eikä laivoihin, se pysyy kielessä. Nykyihmiselle työnteko voi olla tervan juontia. Ja kahvitauolla hän juo sumppia, mustaa kuin terva.
Vanhan raamatunkäännöksen mukaan Nooa tervasi arkkinsa sekä sisä- että ulkopuolelta. Luultavasti hän teki sen Kainuussa pyrolysoidulla tervalla, joka oli viety veneellä Ouluun, joka ei vielä silloin ollut tapulikaupunki, ja sieltä Tukholman ja Antwerpenin kautta Kaksoisvirran maahan.
Liikkuu kuin täi tervassa, sanotaan hitaasta. Mutta täit eivät liiku tervassa entiseen malliin. Ensinnäkin niitä on nykyisin vähemmän kuin Ryysyrannassa. Toiseksi niitä ei enää häädetä siten, että levitetään tervaa sisältävää litkua päähän pariksi päiväksi.
Tervasampoota nykysuomalainen toki lotraa hiuksiinsa kesämökin rantasaunassa. Tämä tuoksuva aine jatkaa tervankäytön perinteitä: tervaa on käytetty erityisesti ihonhoidossa, sillä se vähentää hilseilyä.
Entisaikaan terva paini kansanlääkinnän raskaassa sarjassa viinan ja saunan kanssa. Pomarkussa tervaa kutsuttiin talonpojan tohtoriksi. Lappajärveläisen mukaan terva voittaa yhdeksän parasta apteekkaria.
TOPI LINJAMA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
