Euroopalla on ainakin kaksi hyvää syytä toivoa, ettei Joe Bidenista tule välivaalien jälkeen rampa ankka

Yhdysvaltain demokraatit hälyttivät välivaalikampanjan viime metreillä myös entisen presidentin Barack Obaman (vas.) talkoisiin torjumaan republikaanien ennusteltua vaalivoittoa yhdessä istuvan presidentti Joe Bidenin kanssa. Kuva: Saul Loeb

Uutiset|Politiikka ja talous

8.11.202205:00

Analyysi

Tapio Nurminen

Yhdysvalloissa istuvan presidentin puolueella on lähes poikkeuksetta ollut vaikeuksia säilyttää enemmistö tai kasvattaa sitä kongressivaaleissa. Näin on myös tänään pidettävissä välivaaleissa.

Vaalien todennäköisin tulos on se, että presidentti Joe Bidenin johtamat demokraatit menettävät niukan enemmistönsä edustajainhuoneessa, mutta säilyvät suurimpana senaatissa eli kongressin ylähuoneessa. Voimasuhteiden keikahtaminen molemmissa on epätodennäköisempää.

Suurimpana yllätyksenä yhdysvaltalaiset vaaliasiantuntijat pitävät sitä, jos kongressin nykyiset enemmistöt säilyvät ennallaan.

Vaalikampanjan loppumetreillä moni asia viittasi jo siihen, että Donald Trump ilmoittautuu ehdokkaaksi vuoden 2024 presidentinvaaleihin välivaalituloksesta riippumatta.

Euroopan kannattaa joka tapauksessa toivoa, ettei presidentti Bidenista tule kahdeksi vuodeksi rampaa ankkaa eli että demokraatit säilyttävät enemmistön ainakin senaatissa. Hyviä syitä on ainakin kaksi.

Ensinnäkin demokraattipresidentin ja kongressin demokraattienemmistön kanssa EU:lla on parempi mahdollisuus välttää kaktera kauppa- ja tukiaissota USA:n kanssa.

EU:n komissiossa ja johtavissa EU-maissa on jo jonkin aikaa kannettu huolta Bidenin hallinnon lisääntyvistä pyrkimyksistä suojata Yhdysvaltain omaa teollisuutta ulkomaiselta kilpailulta.

Jos demokraatit häviävät välivaalit ja Trump palaa presidentiksi 2024, Euroopan asema USA:n ja Kiinan purituksessa voi muuttua todella tukalaksi.

Erityisesta ranskalaiset ovat viime kuukausina vaatineet EU:n komissiolta konkreettisia ehdotuksia siitä, miten Eurooppa pystyy pitämään puoliaan sekä Yhdysvaltoja että Kiinaa vastaan.

Ranskan talous- ja valtiovarainministeri Bruno Le Mair varoitti kolmen eurooppalaislehden haastattelussa, että Euroopan kilpailukyky heikkenee ja teollisuus karkaa muualle, jos mitään ei tehdä.

Le Mairin mielestä EU:n pitää vastata Yhdysvaltain ”massiivisiin subventioihin”. Hän vaatii, että korkeat ympäristöstandardit täyttäviä eurooppalaisia tuotteita suositaan jatkossa entistä suoraviivaisemmin.

Toisin kuin edeltäjänsä, Biden on ainakin pyrkinyt ratkaisemaan kauppasuhteisiin liittyviä riitoja eurooppalaisten kanssa neuvottelemalla. Jatkossa neuvottelut voivat tyssätä kongressin republikaanienemmistöön.

Ongelma koskee myös elintarvikeketjua, koska tulevien maatalousratkaisujen kannalta keskeisten komiteoiden johtopaikat ovat luisumassa republikaaneille.

USA:n keskilännen teollisen suurmaatalouden harjoittajat ovat republikaanien uskollisia kannattajia. He vaativat puolueelta tiukkaa linjaa muiden muassa silloin, kun eurooppalaisten kanssa väännetään elintarvikkeiden ympäristö- ja ilmastostandardeista.

Republikaanien voitto USA:ssa hajottaisi lähes vääjäämättä Ukrainaa tukevan länsiliittouman rivejä. Samalla se voi olla myös ratkaiseva voitto Ukrainaan hyökänneelle Venäjän presidentti Vladimir Putinille.

Mielipidemittausten mukaan äänestäjien enemmistö USA:ssa kannattaa Ukrainan tukemista sekä sotilaallisesti että taloudellisesti.

Asiantuntijat kuitenkin korostavat, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei edelleenkään kiinnosta amerikkalaisia yhtä paljon kuin esimerkiksi hintojen nousu. Siksi Ukrainaan liittyvät mielipidemittaukset kertovat vain osan totuudesta.

Erityisesti edustajainhuoneen johtavat repubikaanit ovat varoittaneet, että jos he voittavat vaalit, Ukrainan aseapupäätöksien hyväksyttäminen kongressissa vaikeutuu.

Se tarkoittaa käytännössä, että USA:n ylivertainen asema Ukrainaa tukevassa rintamassa murenee. Silloin rivit repeävät entistä selvemmin myös Euroopassa.

Jo nyt EU:n mahtimaissa, eli Saksassa, Ranskassa ja Italiassa, on paljon niitä, joiden mielestä Ukrainan aseistamisen sijaan sotaa pitäisi lähteä ratkaisemaan neuvotteluteitse Moskovan kanssa.

Kaikkein suoraviivaisimmin tätä linjaa ovat edustaneet Unkarin pääministeri Viktor Orbán. ja Kroatian presidentti Zoran Milanović.

Ukrainalle Yhdysvaltain sotilaallisen ja taloudellisen tuen mahdollinen hiipuminen olisi kohtalokasta, koska EU:sta ei ole USA:n kutistuvan avun kompensoijaksi. Pikemminkin päinvastoin.

Jos usko Yhdysvalloissa loppuu, myös eurooppalaisten on helpompi sanoa ei, kun Kiovasta pyydetään lisää rahaa ja aseita.