Suomen tiestön korjausvelkapannaan suurennuslasin alle

Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Kalle Jokisen mukaan EU:n palvelusopimusasetus uhkaa heikentää julkisen liikenteen palvelua maaseudulla, jos seutuliikenteen liput eivät enää kelpaa pitkän matkan bussiin. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto

Liikenne- ja viestintävaliokunta ryhtyy selvittämään Suomen tiestön korjausvelkaa.

Korjausvelan suuruudeksi on arvioitu 1,5 miljardia euroa. Valiokunta haluaa selon siitä, mistä velka koostuu ja miten se voidaan hoitaa.

Tavoitteena on saada kokonaiskäsitys asiasta ennen seuraavaa vaalikautta, kertoo valiokunnan puheenjohtaja Kalle Jokinen (kok.).

Jokisen mukaan korjausvelan hoitamiseen tarvitaan lisärahaa, mutta liikenne- ja viestintäministeriön kehyksistä sitä ei löydy. Siihen hän on tyytyväinen, että uusista väyläinvestoinneista siirretään vuodesta 2016 lähtien vuosittain sata miljoonaa euroa pieniin hankkeisiin ja ylläpitoon.

”Liikennepoliittisen selonteon mukaan pääverkon kunto pidetään kohtuullisena ja alemman tieverkon kunto tyydyttävänä. Aika matalat tavoitteet”, Jokinen toteaa.

Valiokunnan mukaan perustienpidon rahoitustason indeksitarkistuksia pitäisi aikaistaa, sillä rahoituksen ostovoima laskee. Tasokorotus olisi tarpeen jo vuonna 2015. Nyt tarkistukset tehdään vain hallituskausien taitteessa.

Lisäksi valiokunta kantaa huolta yksityistierahoituksesta. Ensi vuonna yksityistiet saavat valtionavustusta enää viisi miljoonaa euroa.

”Kuljetusketjulle tärkeää yksityistieverkostoa ei saa päästää vain tienhoitokuntien vastuulle, vaan siitä pitää kantaa yhteinen vastuu”, sanoo Jokinen.

Valiokunta seuraa omasta aloitteestaan joukkoliikenteen järjestämistä uuden joukkoliikennelain mukaan.

Jokisen mukaan EU:n palvelusopimusasetus uhkaa heikentää julkisen liikenteen palvelua maaseudulla, jos pitkän matkan bussiin eivät enää kelpaa seutuliikenteen liput.

Edelleen selvitetään myös kyytien yhdistämistä maaseudulla: Selvitysmies Juhani Paajasen työryhmälle asetettiin toukokuussa jatkotyöryhmä, joka selvittää, miten yhteiskunnan kustantamat kyydit, kuten koulukuljetukset, sosiaali- ja terveystoimen kyydit sekä Kelan korvaamat kuljetukset, saadaan yhdistettyä bussivuoroihin.

EU velvoittaa avaamaan rautatiet kilpailulle. Henkilöliikenteessä ensimmäiset lähiliikenteen vuorot avautuvat vuonna 2017.

Jokisen mielestä yksityiset yritykset voisivat täydentää Valtion rautatietä. Hän miettii, voisivatko ne tarjota syöttöliikennettä VR:lle kaupunkiseuduilla, joissa radat ovat valmiina.

Yksityiset ovat kertoneet ajavansa vuorot neljänneksen VR:ää halvemmalla, joten se voisi olla kannattavaa.

Tavaraliikenne on jo avattu kilpailulle, mutta sitä ei ole juuri syntynyt. Ongelmana on kalusto.

Ratkaisuna on keskusteltu yhtiöstä, joka vuokraisi valtion omistamaa kalustoa alan toimijoille.

Henkilöliikenteen avautuessa on Jokisen mielestä tarpeen miettiä VR:n velvoiteliikennettä. Yhtiö on monopolin vastineeksi ajanut tappiollaan tiettyjä kannattamattomia vuoroja.

”Yksityiset eivät voi kuoria kermaa ja samalla rapauttaa valtakunnallista verkostoa”, sanoo Jokinen.

Jokisen mukaan tietoliikenneyhteyksien merkitys yritystoiminnalle unohdetaan usein.

Valiokunnan mielestä kännykkä- ja nettiyhteydet pitää saada toimimaan kaikkialla. ”Sitten vasta nopeutta kasvatetaan yleispalveluvelvoitteella.”

Postinjakelussa olisi Jokisen mielestä viisasta siirtyä yhteen jakeluun. Se turvaisi jakelun haja-asutusalueelle.

PAULA TAIPALE

Sarjassa haastatellaan eduskunnan valiokuntien puheenjohtajia.

Avaa artikkelin PDF