Halventaako halpuuttaminen?
Muutamia viikkoja sitten S-ryhmä lanseerasi elintarvikemarkkinoille uuden termin. Halpuuttamisella tarkoitetaan useiden elintarvikkeiden pysyvää hinnanalennusta. Halpuuttaminen oli kuulemma mahdollista S-ryhmän kustannusten alennusten vuoksi.
Meidänkin tilalla arvattiin heti, mistä noita kustannuksia säästetään. Maksumiehen rooli on tullut tutuksi jo monellakin tapaa.
Me viljelijät maksellaan sujuvasti muita maita tiukempia normeja elintarviketuotantoketjussa.
Samoin lisääntyneen byrokratian aiheuttamat ylimääräiset toimistotyöt tehdään samaan vanhaan hintaan yötöinä.
Eikä aleneviin EU-tukiinkaan mistään mitään todellisia
kompensaatioita ole tiedossa.
Muilla toimialoilla kustannusten nousu osataan siirtää markkinahintoihin. Me maajussit vaan yritämme tiristää lehmistä vähän lisää litroja ja tehdä itse vähän pidempää päivää.
Miksemme osaa pitää puoliamme markkinoilla? Miksi ruoan pitää olla halpaa? Miksi on kunniakkaampaa ostaa Reilun kaupan kolumbialaista kahvia? Eikö myös suomalaisen ruoan kaupassa pitäisi olla reilua? Eikö suomalainenkin viljelijä tarvitse työstään ja kuluistaan oikeudenmukaisen korvauksen?
Ei siinä montaa päivää tarvinnut varrota, kun meidän meijeri sitten ilmoitti maidon tuottajahinnan alennuksesta. Oliko se tarpeellista?
Markkinoilla on toki useampia tuottajaosuuskuntia ja kilpailu niiden välillä on kovaa. Mutta miksi myymme maitoamme alle tuotantokustannusten?
Suomi on korkean hintatason maa. Elintarvikkeet maksavat meillä enemmän kuin esimerkiksi Virossa. Jos vertaamme ruoan hintaa ja ostovoimaamme, ei ruoka enää olekaan niin kallista. Suhteessa muuhun hintatasoomme syömme halvempaa ruokaa moniin muihin EU-maihin verrattuna.
Kuluttajan kannalta olisi tietysti mukava asua maassa, jossa olisi norjalainen palkkataso, bulgarialaiset hinnat, suomalainen sosiaaliturva ja monacolaiset verotuskäytännöt.
Kaikkea ei vaan voi saada.
Annamari Torttila
Hämeenlinna
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
