Tornionjokeen nousemassaennätyksellisen paljon lohia
Tornionjoella on nyt paljon lohensoutajia, mutta niin on lohiakin. Janne Koskenniemi Kuva: Viestilehtien arkisto”Lohien nousuvaellus Tornionjokeen alkoi 5–10 päivää normaalia aikaisemmin”, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) tutkija Atso Romakkaniemi kertoo.
Rktl:llä on joessa kaikuluotaimet Kattilakoskessa Pellon ja Ylitornion rajalla suunnilleen Napapiirin kohdalla. Luotauspaikkaan mennessä lohet ovat nousseet merestä noin sata kilometriä.
Viime vuonna luotauspaikan ohitti noin 53 600 lohta. Tänä vuonna kesäkuun loppuun mennessä lohia oli noussut jo lähes 65 000.
Vuonna 2012 luotauspaikassa havaittiin 61 500 lohta.
”Tänä vuonna saattaa jopa 100 000 lohen raja rikkoutua”, Romakkaniemi arvelee.
Osa lohista ei nouse laskureihin asti, vaan ne jäävät kutemaan lähemmäksi merta. Luotauspaikan alapuoliseen jokeen jää joskus vain muutamia prosentteja, joskus jopa viidennes lohista.
Tornionjoessa syntyneet lohenpoikaset viettävät joessa keskimäärin kolme ensimmäistä elinvuottaan. Sitten ne lähtevät merivaellukselle, joka ulottuu pisimmillään lähelle Tanskaa ja Ruotsin eteläkärkeä.
Lohien kalastus avomerellä on
vähentynyt. Rannikollakaan se ei ole lisääntynyt. Jokiin pääsee palaamaan aiempaa enemmän lohia.
Tornionjoessa kutevat lohet tuottavat Rktl:n arvion mukaan 1,1–1,6 miljoonaa vaelluspoikasta vuodessa. Valtaosa poikasista kuolee ensimmäisen elinvuotensa aikana, mutta loput jäävät sukua jatkamaan.
Romakkaniemen mukaan joesta vuosina 2010 ja 2011 mereen lähteneet lohet ovat pysyneet hyvin hengissä.
Viime vuonna luotauspaikan ohi nousseista lohista noin 7 000 oli yhden merivuoden lohia eli kosseja, yli 46 000 oli vanhempia ja suurempia.
Ensimmäisinä nousevat suurimmat lohet valtaamaan parhaat kutupaikat. Pikkulohet tulevat yleensä vasta elokuun alussa.
Lohet kutevat Tornionjoessa syys–lokakuun vaihteessa. Tornionjoki tuottaa noin kolmanneksen kaikista Itämereen vaeltavista lohen luonnonpoikasista.
Romakkaniemi toivoo kalastajilta malttia, vaikka lohia nyt paljon jokeen nouseekin.
”Joesta nostettu ja tapettu kala ei tuota poikasia.”
Lappean Loman matkailuyrittäjä Mauri Kylmämaa kertoo, että kulunut kesäkuu oli hänen yrittäjäuransa paras. Kylmämaa on majoittanut kalastajia vuodesta 2001 Pellon ja Kolarin rajalla.
Ensimmäinen nousulohi Tornion ja Muonionjoen haarasta saatiin 2. kesäkuuta. Kesäkuussa Kylmämaan yrityksessä vierailleet matkailijat saivat kaikkiaan 530 lohta.
Tähän mennessä suurin lohi on ollut 21,6-kiloinen. Kesän saalislohien keskipaino on noin yhdeksän kiloa.
Kalastusvuorokautta kohti yksi kalastaja saa ottaa yhden lohen. Kylmämaan mukaan monet kalastajat viipyvät useita päiviä ja onnekkaimmat saavat useita lohia. Monet jäävät ilman.
Lohestajia tulee Lappean Lomaan kaikkialta Suomesta, kauimmaiset pääkaupunkiseudulta.
Viime vuonna Tornion-Muonionjoen ja Könkämäenon yhteislupa-alueelle lunasti viehekalastusluvan 9 200 kalastajaa. Romakkaniemi arvioi tänä kesänä 10 000 kalastajan rajan ylittyvän.
Rktl arvioi, että jokainen kalastaja jättää jokivarren yrityksiin ja kuntiin keskimäärin 500 euroa. Rahaa kuluu majoitukseen, veneen vuokraukseen, elintarvikkeisiin, kalastusvälineisiin ja kalastuslupiin.
Tämän kesän hyvät lohisaaliit ovat jo herättäneet vaatimuksia kalastuksen rajoittamisesta. Kylmämaan mielestä ainakaan jokikalastusta ei nyt pidä mennä rajoittamaan, kalaa on paljon.
Jokivarren matkailuyrittäjät pystyvät tänä vuonna markkinoimaan myös elokuuta keskieurooppalaisille kalaturisteille. Aiempina heikkoina lohennousuvuosina näin ei ole voitu tehdä.
Kylmämaan yritys työllistää keskimäärin kolme ihmistä. Lohisesongin aikana työntekijöitä on vähintään kaksinkertainen määrä.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
