Johtamistaito ja kyky muuttaa omaa roolia tukevat yrittäjän jaksamista
Yrityksen heikko menestys enteilee ongelmia yrittäjän jaksamisessa ja työkyvyssä. Selviämistä tukevat johtamistaito ja kyky muuttaa omaa roolia.
Puolet yrittäjistä jaksaa tuoreen tutkimuksen mukaan työssään hyvin. Toinen puoli tasapainoilee kiireen, työn ja perheongelmien kierteessä.
”Yrityksen menestys kannattelee yrittäjää”, työhyvinvoinnin asiantuntija Annarita Koli Eläke-Fenniasta pelkistää.
Menesty mielekkäästi -tutkimukseen vastasi elokuussa sähköisesti 1 500 Eläke-Fennian yrittäjäasiakasta.
Eläke-Fennian tutkimuksessa yrittäjillä tunnistetaan niin sanottu supermies-itsetehostuksen rooli. Heillä on väärä kuva omasta jaksamisestaan yrittäjänä.
”Työkykyilluusion kasvu ennakoi työkyvyn romahtamista”, Koli varoittaa.
Supermies-efekti estää näkemästä oman jaksamisen heikentymistä. Joka kuudes yrittäjä elättelee jonkinlaista harhaa työkyvystään.
”He uupuvat henkisesti jatkuvan kiireen takia. Fyysinen kunto on huono”, Koli tunnistaa.
Joka 20. yrittäjän työkykyä ylläpitää tutkimuksen mukaan enää pelkkä väärä kuva omasta työkyvystä. Heillä on erittäin suuri riski menettää työkykynsä.
Joka kymmenennen yrittäjän tutkimus määrittää sinnittelijäksi. He kokevat itsensä selvästi uupuneiksi ja työkykynsä heikoksi.
Sinnittelijän yritys kannattaa useimmiten heikosti. Yrittäjät haluaisivat jo lopettaa yrittämisen.
Tilannetta vaikeuttaa romahtanut terveys ja pieni eläke.
Melkein puolet yrittäjistä arvioi oman työkykynsä hyväksi. Heidän yrityksillään meni hyvin. He hallitsivat ajankäyttönsä ja elämäntilanteensa sekä perhesuhteet.
Hyvässä tilanteessa olevat arvottivat oman työkykynsä kymmenasteikolla lukuun 8,82. Sinnittelijät antoivat itselleen arvosanan 5,19. Tasapainoilijat päätyivät 8,19:ään.
Ylilääkäri Timo Leino Eläke-Fenniasta näkee ”supermiehillä” suuren riskin menettää työkykynsä.
Tutkimus osoittaa Leinon mukaan, miten ratkaisevassa asemassa ovat yrittäjän johtamistaidot ja kyky muuttaa omaa rooliaan. Henkiset kyvyt korostuvat.
”Ajankäyttö ja elämänhallinta sekä sosiaaliset turvaverkostot.”
Leino on työterveyshuollon dosentti, mutta epäilee alan keinoja auttaa yrittäjiä. Vain joka neljäs yrittäjä kuuluu työterveyshuoltoon, viljelijät parhaiten, 40-prosenttisesti.
Viljelijöistä puolet koki työkykynsä erittäin hyväksi tai melko hyväksi, kun Maatalousyrittäjien eläkelaitos selvitti asiaa keväällä. Heikoimmaksi sen arvioivat lypsykarjatilalliset.
”Tilakoon kasvaessa tuntemus työkyvystä parani”, asiantuntija Sirpa Havu Melasta sanoo.
Syöminen, juominen, liikunta, uni ja ihmissuhteiden hoito ovat Havun mukaan avainasemassa. Työterveyshuolto tukee työkyvyn ylläpitoa.
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
