Taloussanomat: Tiemaksuista tapellaan periaatteen, ei rahan takia

Jos hevoset eivät miellytä tien omistajaa, voi riitaa tulla siitä saako yksityistiellä ratsastaa. Kuva: Kimmo Haimi

Tiemaksuissa on usein kyse muustakin kuin rahasta, uutisoi Taloussanomat.

"Olen käyttänyt ilmaisua, että usein syynä on se, että isoisän isoisä katsoi naapurin emäntää sillä silmällä, ja nyt sitten jälkipolvet riitelevät tietämättä, mistä lopulta on kysymys", Tieyhdistyksen yksityistieasioista vastaava johtaja Jaakko Rahja kuvaa Taloussanomille.

Maksuja koskevien erimielisyyksien syy löytyy usein epäoikeudenmukaisuuden tunteesta: oma maksu tuntuu liian suurelta naapurin maksuun verrattuna.

Tavallisimpia riidanaiheuttajia ovat Taloussanomien mukaan tien kunnossapitoon liittyvät maksut, tiealueen sijaintia koskevat kysymykset ja ulkopuolisten tienkäyttö.

Maanmittauslaitos on tehnyt käsikirjan yksityisteiden tienpidon osittamisesta. Sekään ei aina auta.

"Käytännön soveltaminen aiheuttaa kysymyksiä, joita joskus esitetään kovaa ja korkealta. Absoluuttisesti maksut eivät minun mielestäni ole normaalitapauksessa kovin suuria, mutta siinä on se periaatekysymys, joka korottaa helposti ääntä", Rahja kertoo.

Vuosimaksujen suuruus vaihtelee pääasiassa muutamista kympeistä sataseen tai kahteen. Satojen eurojen vuosimaksu voi syntyä pitkällä tiellä, jolla on vähän osakkaita. Tällaisia teitä on esimerkiksi Pohjois-Suomessa.

Usein kysymykset koskevat ulkopuolisia tienkäyttäjiä: onko esimerkiksi marjastajalla tai ratsastajalla oikeus käyttää tietä.

"Ja jos vaikkapa hevonen ei ole miellyttävä, niin sitten niskakarvat nousevat pystyyn."

Riitoja ei tarvitse ratkoa kaksintaistelussa, vaan apua saa esimerkiksi Tieyhdistyksen oppaasta. Tieyhdistyksen jäsenet ja kunnat saavat neuvontaa myös yhdistyksestä.

"Suomessa on myös maailman ainoa yksityistieasioiden neuvontapuhelin. Se on ollut kahdeksan vuotta toiminnassa. Sinne voi soittaa kuka tahansa", Rahja kertoo.

Puheluita tulee etenkin keväisin, kun tiekuntien vuosikokousaika on käsillä.

Jos asia ei ratkea neuvoista huolimatta, tiekunnan tekemästä päätöksestä voi tehdä valituksen kunnan tielautakuntaan. Riitoja voidaan lopulta ratkoa maaoikeudessa saakka.

Rahjan kokemuksen mukaan riitaisuus ei ole kahdessa vuosikymmenessä lisääntynyt eikä vähentynyt. Suomessa on yksityisteitä on kaikkiaan noin 360 000 kilometriä. Valtaosassa "homma pelittää ihan hyvin".