Kondomeja kelluva Vesijärvi kunnostettiin kiitetyksi kuhavedeksi

Nuottaa vedetään Vesijärvellä syksyisin ja keväisin. Jäiden aikaan poistokalaa pyydetään rysällä. Kuvassa nuottaa nostaa Esa Huhtanen. Kuva: Jaana Kankaanpää

Vielä 1970-luvulla Lahden kaupunki laski jätevetensä Vesijärveen sellaisenaan. Vesi oli sameaa ja löyhkäsi.

”Kondomia kellui täällä Enonselällä asti”, muistelee hoitokalastuksiin osallistuva kalamies, joka ujostelee, eikä halua nimeään lehteen. Hän muistelee, että uimarannoilla oli pääkallokylttejä, jotka varoittivat, ettei uimaan kannata mennä.

Lähtötilanteeseen nähden Vesijärvi voi nykyään hyvin.

Vesijärven kunnostusurakka kiteyttää, miten vaikeaa on paikkailla pilattua.

Aikanaan Suomen saastuneimmaksi järveksi luokitellun Vesijärven kunnostus on kestänyt vuosikymmeniä ja syönyt miljoonia euroja. Tuloksena on tyydyttävä ekologinen tila.

Vesijärvellä on kokeiltu liki kaikkia mahdollisia hoitotöitä. Vesikasvillisuuden niiton ja hoitokalastuksen lisäksi valuma-alueen kiinteistöjä on ohjeistettu uusimaan jätevesijärjestelmänsä. Valuma-alueelle on kaivettu peräti 30 kosteikkoa ja laskeutusallasta. On kokeiltu kemiallista ravinteiden saostusta ja istutettu petokaloja: kuhaa, haukea, taimenta ja järvilohta.

Kalaston elpymistä avitetaan kalastusrajoituksilla, kuten kieltämällä tietyn silmäkoon verkot ja asettamalla kaloille alamitat.

Lahden kaupungin vesiensuojelupäällikön Ismo Malinin mukaan Vesijärvestä on saatu kunnostettua yksi Suomen parhaista kuhavesistä.

Elpyminen on vaatinut paitsi ulkoisen myös sisäisen kuormituksen leikkaamista. Vesijärven pohjaan pumpataan hapekasta pintavettä kahdeksan hapettimen voimin. Nykyään järvi ei kärsi enää hapettomista pohjista.

Petrattavaa riittää yhä vesienhoitolain edellyttämän hyvän tilan saavuttamiseksi. Vesijärveen valuu vuosittain liki 12 tonnia fosforia. Malinin mukaan kuormitusta on leikattava vielä liki kymmenesosa.

Peltojen valumia on jo vähennetty suojavyöhykkeillä ja suitsimalla lannoitusta. Tarvittava kuormitusvähennys saavutetaan järven eteläpäässä Enonselällä, jos Lahden keskustan hulevedet johdetaan suunnitelman mukaisesti puhdistettavaksi Hennalaan ja ohjataan Porvoonjokeen.

Vesijärven ja sen pienten lähivesistöjen kunnostukseen on käytettävissä vuosittain liki miljoona euroa. Leijonanosa potista, noin 600 000 euroa, tulee Lahden kaupungilta. Loput saadaan naapurikunnilta, yksityisiltä tahoilta ja yrityksiltä. Hankkeeseen on haettu myös EU-rahaa.

Hoitotyöt työllistävät muun muassa Vesijärven kalastusalueen ja Päijät-Hämeen Kalatalouskeskuksen väkeä. Talkootöitä paiskitaan Malinin mukaan tuhansia henkilötyötunteja vuodessa. Kortensa kekoon kantavat myös alueen maanviljelijät, yrittäjät ja asukkaat.

Malin arvioi, että Vesijärvi on Suomen seuratuin ja hoidetuin järvi. Hoitotyö on kirinyt mainetta ulkomaillakin, koska aikanaan kalaston kunnostus oli laajuudessaan ja onnistuneisuudessaan ensimmäinen maailmalla. Myös hapetustutkimus järvellä on merkittävää.

Laajoja hoitotöitä tehdään Suomessa myös muun muassa Hiidenvedellä, Säkylän Pyhäjärvellä, Pien-Saimaalla ja Tuusulanjärvellä.

Lue aiheesta lisää perjantaina ilmestyneestä viikonvaihde-liitteestä.