Tiesitkö, että aito siniverinen on luovuttanut verta sinun terveytesi tähden

Molukkiravun veressä piilee toinenkin salaisuus. Se sisältää taudinaiheuttajia vastaan taistelevia amebosyytti-soluja. Kuva: pxhere

Molukkirapu (Limulus polyphemus) on suunnilleen käsilaukun kokoinen merieläin. Laji on pysynyt samankaltaisena miljoonien vuosien ajan ja siksi sitä kutsutaan eläväksi fossiiliksi.

Molukkiravut elävät valtamerissä. Niitä tavataan Pohjois-Amerikan itärannikolla Mainesta Floridaan ulottuvalla alueella sekä Meksikonlahdella ja Jukatanin niemimaalla. Nimestään huolimatta molukki­rapu on läheisempää sukua hämähäkeille ja skorpioneille kuin ravuille.

Tällä merenelävällä on monia erikoisia ominaisuuksia. Se on muun muassa aito siniverinen. Olennon veren sisältämä kupari värjää veren ilman kanssa kosketuksiin joutuessaan siniseksi.

Molukkiravun veressä piilee toinenkin salaisuus. Se sisältää taudinaiheuttajia vastaan taistelevia amebosyytti-soluja. Solut sisältävät ainetta, joka reagoi taudinaiheuttajiin poikkeuksellisen herkästi.

Tämä molukkiravun veren ominaisuus on laajalti lääke­tieteen käytössä. Eläimen veren herkkää hyytymistaipumusta hyödynnetään niin kutsutun Limulus amebocyte lysate eli LAL-testin muodossa paikallistamaan bakteereja lääkeaineissa sekä bakteeri­peräisissä sairauksissa. Sitä käytetään myös rokotteissa.

Molukkiravun veren eräs proteiini on sekin tutkijoiden kiinnostuksen kohteena. Siitä pyritään kehittämään uutta antibioottien korvaajaa.

LAL-lysaattia kerätään laskemalla verta elävistä molukki­ravuista, minkä jälkeen ravut lasketaan takaisin mereen. Tutkimusten mukaan ravut toipuvat verenluovutuksesta suunnilleen viikossa. Täysin ennallaan ne ovat muutaman kuukauden kuluttua.